Valasmuistoja pitkin Suomea

Kari Hintsala jakoi eilen illalla bloginsa FB-sivulla jutun The dead rotting whales who toured Europe, 1950-1970 ja herätteli keskustelua kysymällä "Mahtoivatko käydä Suomessa?"

Body worldsin esiaste kiinnosti siinä määrin, että kokeilin googlausta ja valaitakin enemmän kiinnosti tuloksissa esitetty muistitieto, jota sekoitti jossain määrin se, että valaskierroksia oli Suomessa kaksi, ensimmäinen 1958/1959 ja toinen kesällä 1973. 

Ensimmäisestä on vuosien varrella kysytty useasti Helsingin kaupunginkirjaston vastauspalvelusta. Esimerkiksi 2012 "hgissä oli näytillä 1960-luvulla tai ennen telineillä seisova valaskala. sinivalas? paikka oli perunatori vanhan ylioppilastalon vieressä. muistelen että valasta kutsuttiin goljatiksi mutta voin olla täysin väärässä. siis mikä valaan nimi ja mikä vuosi." ja kuukautta myöhemmin "Oliko Helsingin Kaivopihalla viisikymmentäluvun puolivälissä valas näytteillä.Vai muistanko ihan omiani?" Vastauksessa valitettavasti viitataan aiempaan IGS-alustaan, joka on ajettu alas tai ei ainakaan tätä kirjoittaessa aukea. Tiivistettynä: "Mitään kirjallista lähdettä en tuosta 50-luvun valaasta löytänyt, mutta vanhoista vastauksistamme ja niihin liittyvistä kommenteista käy ilmi, että muillakin on siitä muistikuvia. Valas on kiertänyt Suomea syksyllä 1958. "

Lehdistä kirjastonhoitaja ei tietoa alkanut kaivelemaan toisin kuin Länsi-Savoon kirjoittanut Anssi Mehtälä:

25.6.1959 ilmestynyt Länsi-Savo uutisoi Goliath-jättiläisvalaan (lajia ei mainita) Mikkelin visiitistä otsikolla HIRVEÄ OTUS. Hetulasuu oli Joonasta jytäkämpää sorttia, sillä 22-metrisen ”Jäämeren nisäkkään” ilmoitettiin painavan 68 000 kiloa.
Goliath pääsi kuvaankin. Siinä pieni poika tuijottaa valasta, joka on sijoitettu oikealta kyljeltään avattuun rekan perävaunuun. Maksua vastaan on tätäkin päässyt katsomaan. Torilla oltiin, tarkemmin länsilaidalla.

Kuvaus vastaa Hintsalan linkittämän jutun valokuvia. Sanomalehteen ei ole ollut syytä mainita valaan hajusta, jota toisaalla Euroopassa kauhisteltiin. Se ei ole myöskään esillä Suomi24-ketjussa, jonka aloittajalle kyseessä oli varsin varhainen muisto:

Oliko vuosi 1958 tai 59,kun valas vieraili Keuruulla.Itse olin kolmen tai neljän käydessäni vanhempieni kanssa rautatieasemalla sitä ihmettelemässä.Tämä valas kulki junan matkassa näytillä ympäri maata ja oliko sille nimikin annettu, Valpuri vai joku muu?

Myös: "Tampereella valas vieraili aleksanterin koulun pihassa,joskus 50 luvun lopulla." Perusteellisin muistitieto: 

Tuo tapaus oli 1958 syksyllä.Ensin tuo valas kiertue oli Helsingissä ja siitä sitten tekivät jonkinlaista kiertuetta maaseudullekin.Etelä.Suomessa valasta kuljetettiin rekka-auton kyydissä ja maakuntiin kiertue tehtiin junalla,koska sen aikaiset tiet oli kunnoltaan mitä olivat,jos eivät nykyään mitään loistokuntoisia ole.Kiertävä sirkus oli mukana joillain paikkakunnilla.Olin tuohon aikaa VR:n palveluksessa Haapamäellä ja sen vuoksi tuo asia on jäänyt mieleeni.

Vain Kalevan sivulla kerätyissä muistoissa on esillä tuoksu: "Olin pieni tyttö, ehkä 5-6 vuotias ja muistan, että Oulussa oli näytteillä rekka-auton peräkärryssä suuri valas. Kävin sitä vanhempien kanssa katsomassa. Se oli valtavan suuri ja haisi jokseenkin pahalta. Eli kyseessä on siis 50-luvun alkupuolisko."

Mehtälä muistaa omakohtaisessti 1970-luvun valaan Mikkelistä ja mainitsee myös tuoksun:

Minä muistan mustaksi palsamoituneen olion, joka jötkötti rekassa Kenkätehtaan kentällä. Saattoi siitä hyvällä tahdolla havaita valaankin piirteitä.
Tönkkösäilönnästä huolimatta otus löyhkäsi kesäkelissä järkyttävästi. Ei siitä ihan samaa tunnelmaa irronnut kuin Jacques Cousteaun Merten salaisuudet-ohjelmista, joissa Calypson reima miehistö seikkaili kalojen vilpolassa sukellusveneineen. Sie sahen?

Hän oli myös hakenut vahvistuksen lehtiarkistosta: "Länsi-Savo todistaa, että kaupungissa vieraili 23.—24.7.1973 sillivalas Joonas. Kiertueen järjesti Maailman luonnon säätiö." Kirjastonhoitajilla vastaavaan aika ei riitä ja 2015 "Olisin tiedustellut, mistä löydän tietoa Varkaudessa (Varkauden Lehti) olleesta näyttelystä 70-luvulla. Taulumäen torilla oli iso teltta ja siellä oli esillä Valas. Olisi kiva lukea asiasta tai nähdä joku kuva." kysynyt sai vastauksen "Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa." Sirkusyhteyden takia valas on mainittu Eero Taivalsaaren kirjassa Sirkuselämää : suomalainen sirkus kautta aikojen (2006).

Kaleva oli verkkosivullaan 2015 kerännyt muistitietoa tämän valaan käynnistä Oulussa. Mutta vastauksissa on tietoa toisaaltakin Suomesta: "Muistan samanlaisen tapauksen 1970 luvun alkuvuodelta Heinolassa sataman rannassa oli rekan perävaunussa täytetty valas.", "Muistan, että lapsena noin vuonna 1972 tai 1973 kävin katsomassa perheeni kanssa jollakin isolla hiekkakentällä, ehkä Helsingissä, Joona-nimistä valtavaa sinivalasta. Lapselle se oli unohtumaton elämys. Muista, että ostimme pääsyliput.", "Oulusta en tiedä,mut sen muistan et jyväskylässä tätä käytiin ihmettelemässä just silloin 70-luvun alkupuolella"

Oulussakin muistot elivät ja tartuttiin erityisesti esitettyyn kysymykseen näyttelypaikasta. " Muistan käyneeni katsomassa "Jättiläisvalas Joonasta" jossakin päin Oulua. Oliko se vasta 70-luvun alussa, vai jo 60-luvulla? Muistiin on syöpynyt tuo voimakas haju ja valaan rasvainen pinta. Muistaakseni se oli rekan peräkärryssä.", "70-luvun alussa, ehkä 74-75 oli valas Heinäpäässä Isollakadulla puiston vieressä rekan kyydissä. Oli siinä meille pikkupojille ihmettelemistä.", "tervattu oli, heinäkenkää vastapäätä Kyösti Kallion puistossa oli näytillä", "Muistan, että se valas oli näytillä rekan kyydissä Heinäpäässä Uudenkadun, Puistokadun ja Isokadun rajaamalla puistoalueella. Itse olin hyvin pieni ja muistan kun Siljonkadulta kävelin siihen katsomaan. Muistelen, että se rekka oli Uudenkadun suuntaisesti. Samalla puistoalueella oli aina tivolit ja sirkukset Oulussa."

Tuolloin "tuskin kouluikäinen" Suomi24-ketjussa:

Muistan miten aikuiset miehet etuilivat lasten ohi sitä töllistelemään. Itseäni suretti sen alennustila; se oli pelkkä nahka muhkuraisen rungon päällä ja mielestäni täysin turhaan tapettu. Muistan hävenneeni aikuisten käytöstä, kunnioituksen puutetta luonnon ihmettä kohtaan.