1700-luvun Suomen Kuka oli kukin

Hannes Tiiran postuumisti julkaistu kirja Hurtasta Porthaniin. Henkilökuvia 1700-luvun Suomesta tuli minulle juuri sopivaksi välipalalukemistoksi väitöskirjaa edistämään. Mitään yllätyksellistä en odottanut, enkä sitä myöskään löytänyt. Tiira esittelee pääosin historiankirjoituksesta ennestään tuttuja henkilöitä ja luulisin, että suuri(n) osa löytyy Kansallisbiografiastamme.

Mutta Tiiran kirja tarjoaa helpommin ja mukavammin luettavan kokonaisuuden kuin Kansallisbiografia. Lyhyehköt henkilöesittelyt on ryhmitelty teemoihin, jotka liittyvät joko historian ajanjaksoon tai tiettyyn toimintoon. Teksti on elävää, mutta ei yliampuvaa Teemu Keskisarjan tyyliin. Kuvitusta on säästeliäästi kunkin osion aluksi ja modernit valokuvat 1700-luvun puukirjoista sekä historian elävöittäjistä toimivat erinomaisesti.

Tiira on ilmiselvästi lukenut paljon ja on osannut olla varovainen esimerkiksi kansallisuusteeman kanssa. Kirjan "1700-luvun Suomeen" on laskettu myös Vanha Suomi, mutta sieltä on esitelty vain kuvernööri Nikolai Heinrich von Engelhardt ja Monrepos'n Ludwig Heinrich von Nicolay. Eikö Viipurissa ollut yhtään merkittävää kauppiasta? 

Vaikka periaatteessa kaiken piti olla tuttua joidenkin tieteentekijöiden ulkomaan matkat tulivat yllätyksenä eli olivat unohtuneet tai jääneet aiemmin huomaamatta. Kiinnitin huomioita myös yksityiskohtiin, jotka olivat tulleet vastaan sanomalehtien läpikäynnissä. Kuten ajatus kotimaisten kasvien haituvista tuotetusta "puuvillasta".

Naiset Tiira on segregoinut yhdeksi osioksi, mutta heitä löytyy muutama toisaaltakin. Ja mielenkiintoisin oli osa Anders Hellantin kuvausta. Tämän "uskollinen avustaja, laitteiden puhdistaja ja taloudenhoitaja 40 vuoden ajan" Brigitta Widte sai testamentilla Hellantin omaisuuden tämän kuollessa vuonna 1789. Mielelläni olisin lukenut enemmänkin.

Mutta siirtyminen Tiiran tekstistä lähteisiinsä ei ole mahdollista, sillä listaus Kirjallisuutta ei sisällä alkuunkaan kaikkea käytettyä. Tiira viittaa suoraan Kirsi Vainio-Korhosen kätilötutkimukseen, mutta tätä ei löydy listasta kuten ei myöskään Kustaa H. J. Vilkunan kirjaa, joka mainitaan tekstissä. Jälkisanoista käy ilmi, että käsikirjoituksen muokkaus oli jossain määrin kesken Tiiran kuollessa elokuussa 2019 ja ehkä kirjallisuuslista oli viimeistelemätön. 

Minulla ei ole kuitenkaan tekosyytä olla tarkistamatta edes yksi alkuperäislähde Brigitta Widtestä, jolle verkossa olevat tekstit eivät anna edes syntymävuotta. Tornion rippikirjassa 1780-96 hän on Hellantin kanssa kahden Tornion tontilla 6 1/2. Sukunimensä on tässä kirjoitettu Hvitte ja syntymävuosi on 1728. Perinnöstään hänellä oli (mahdollisesti) hyötyä vain 9 vuotta, sillä hautausmerkinnän mukaan hän kuoli 20.1.1798. Tässä sukunimensä on muodossa Witte. Sillä hakien löytyy verkosta teksti, jonka mukaan Hellantin omaisuus menikin kuninkaalliselle tiedeseuralle. Ristiriita ratkesi näppärästi sanomalehdistä, joissa lapsettomien testamenteista usein oli ilmoituksia. Omaisuus sirrtyi tiedeakatemialle Witte/Hvitte/Widten kuoltua.

Inrikes Tidningar 27.2.1798

Samaisesta verkkotekstistä käy ilmi myös se, miten tiedetään Brigitta Witten osallistuneen tieteelliseen havainnointiin. Vuoden 1764 auringonpimennystä Hellant oli lähtenyt katsomaan Pelloon ja taloudenhoitaja teki havainnot Torniossa. Tästä maininnasta lienee peräisin myös aikamääre 40 vuodesta, sillä Tornion rippikirjoja ennen vuotta 1780 ei ole tallella. Witten hautausmerkinnän tulkitsen niin, että hänen tiedettiin olleen kotoisin Pohjanmaalta.