Täydennysosia

1) Vain lyhyesti Twitterissä raportoimassani Taiteiden yössä kuulin Jaakko Tahkokallion selkeän esityksen Nordenskiöldin elämästä ja karttakokoelmasta. Mieleen jäi Japanista vaimolle lähetetty säästeliäs (olikohan kaksi sanaa?) sähke pitkän hiljaisuuden jälkeen. Niinpä oli hauskaa, että Alvin-portaali jakoi FB:ssä juuri retkikunnan kuvia, joista yllä yksi. (Alvinin esittelyä: ensinnäkin karttoja ja muutakin kuin karttoja.)

2) Kesän alussa Oulussa ollessani kävin Pohjois-Pohjanmaan museossa tarkastamassa, että paheksumani historiallisen ajan luuranko oli edelleen esillä. Luulin olleeni ajatuksieni kanssa yksin, mutta elokuun lopulla Ylen verkkouutinen kertoi, että "Riina Kohonen kertoo, että shamaanihaudan esillä pito on aiheuttanut keskustelua niin talon sisällä kuin asiakkaidenkin kanssa. Asia on noussut esiin myös koululaisryhmien käydessä paikalla." Kohosen mielestä lasivitriini oli kuitenkin "vainajaa kunnioittava tapa esitellä hänen elämäänsä ja merkitystään yhteisössä". (Juttu liittyi siihen, että vitriini hävisi koko Lappi-näyttelyn myötä museosta.)

3) Thesleff-anekdootteja (osa 1 ja osa 2) selvitellessäni tuntui siltä, kuin mies olisi kokonaan unohdettu. Mutta samoihin aikoihin Jukka Siiskonen julkaisi blogissaan Willimiehen jäljillä kenraali Thesleffin hautamuistomerkin esittelyn ja sittemmin Juustilassa olevan muistomerkin, jonka tausta on epäselvä.

Siiskosen blogi on muuten kulttuuriteko, joka ansaitsisi tukea, jota hän on yrittänytkin hakea ja purkanut frustraatiotaan muutamaan otteeseen. Esimerkiksi elokuussa 2017, jolloin huomautti, että oli kuvannut enemmän sotamuistomerkkejä kuin niille vuonna 2009 avattu sivusto. (Joka aukeaa nykyään joillakin selaimilla ja toisilla ei.)

4) Pikaisesti koostamani Stalinin uhri-katsauksen jälkeen keskustelu jatkui. En tiedä onko Agricolan toimitaja löytänyt kaiken, mutta mittavan listan ainakin. Epävarma tieto kertoo, että Kansallisarkisto on aloittamassa jonkinlaista selvitystä.

5) Museoviraston semmasta kirjoittamani teksti herätti kommentin "jos olisi resursseja". Olisiko tuollainen itsestäänselvyys pitänyt upottaa tekstiin mukaan? Vaihtoehtoiset raportit tilaisuudesta kirjoittivat Kari Hintsala, Ulla Moilanen ja Saila Leskinen. Videotallenteesta voi tarkistaa loput.

6) Vain osin kokemastani Great White North -seminaarista, on ilmestynyt järjestäjätahon pohdinta. Ilmeisen hyvin jäi mieleen itselleni Maja Hagermanin esitys, sillä hätkähdin kun Finnasta kuvitusta etsiessäni tuli eteen Turun museokeskuksen digitoimat opetustaulusarjat. Näistä ulkomaisessa on Euroopasta erotettu 32 "kansatyyppiä", jotka esitellään miehinä (1-8, 9-16, 17-24, 25-32). Suomalainen on viimeisellä taululla samoin kuin vasemmalla puolellaan oleva saamelainen, joita tuskin erottaa toisistaan.

Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0

Ville Tietäväinen on todennut taulusta

Myönnettäköön, että eurooppalaiset esitetään korrektisti kansoina, ja muiden maanosien tauluissa luokitellaan ihmisrotuja (rassentypen des menschen). Litografiakuvat on toteutettu tutulla hyönteis- ja kasvitaulupieteetillä. Lokerointi kertoo tällä kertaa enemmän tekijästään kuin kohteistaan.

Turun museokeskuksen kappaleissa on takapuolella leima "Turun suomenkielinen lyseo" eli nämä ovat olleet koulukäytössä jossain vaiheessa. Turun lyseossa ja monessa muussakin suomalaisessa koulussa lienee nähty "Heiderichin ihmisrodut" (Taulu I, Taulu II, Taulu III ja Taulu IV). Näissäkin ihminen on mies. Joko setti on vajaa tai sitten eurooppalaisilla ei ole rotua ollenkaan.