Juho Saarinen (s. 18.6.1846) kirjassaan
Muistelmia lapsuudenajalta ja kouluvuosilta (1920)Sysmästä, jossa hän asui vuosina 1852-1858 Niikulan kartanon Piekkolan torpassa oin puolitoista kilometriä kirkolta lounaaseen.
En muista lapsuuteni aikana Sysmässä olleen yhtäkään varsinaista kiertokoulua. Piekkolan läheisyydessä asui kuitenkin pienessä siistissä tupasessa eräs naishenkilö, jota nimitettiin "koulu-" eli "Lammasahon Mariaksi" ja jonka luona useat paikkakunnan asukkaat käyttivät lapsiaan "koulussa". Tämä Maria kävi usein meillä vieraissa, ja niin tulin minäkin hyvän tuttavuuden vuoksi joskus pistäytyneeksi hänen luonansa, ei koulussa, vaan vierailemassa, ja siellä minä sain ensi kerran nähdä jonkin pienen, muutamilla kuvilla kaunistetun piplianhistorian. Piplianhistorian taitoa muutoin ei siihen aikaan vielä vaadittu lukukinkereillä eikä rippikoulussakaan. Mies se, joka vain osasi rentonaan lasketella ulkoa aapisensa ja Svebiliuksen katekismuksen kannesta kanteen. Ken vielä sen lisäksi jaksoi oppia ulkoa Möllerin "Autuudenopin", häntä pidettiin koko kirjanoppineena.(s. 36-37)
Kun tiesin koulussa ehdottomasti vaadittavan ruotsinkielen taitoa - mitään suomalaista koulua ei näet niinä vuosina vielä ollut - syntyi minussa jo sangen aikaiseen halu sen kielen oppimiseen, ja pyynnöstäni ostikin isäni kaupungista minulle pienen 8 kopeekkaa maksavan ruotsalais-suomalaisen tulkin, josta opin ensimmäisen ruotsalaisen sanavarastoni. Ohjausta ruotsalaisten sanojen ääntämiseen sain haudankaivaja Gabriel Enbergin matamilta Karoliinalta, joka oli ruotsinkielen taitoinen ja jolta lainasin Lindblomin ruotsalaisen katkismuksen silmäiltäväkseni ja verratakseni sitä suomalaiseen katkismukseen. (s. 53)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti