keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Kun kenraali T. vielä muistettiin (1/2)

A. A. Thesleff vuonna 1815
Museovirasto CC BY 4.0
Milloin Viipurissa syntynyt ja kuollut mies, joka on mieslinjassa kuudennen polven viipurilainen, ja saavuttaa huomattavaa menestystä urallaan, on Wikipediassa saksalaissukuinen venäläinen eikä suomalainen? Silloin, kun menestyksekäs ura tehdään Venäjän armeijassa ja se ei päädy nimitykseen Suomen marsalkaksi ja presidentiksi vaan usean vuoden Suomen suuriruhtinaskunnan v.t.kenraalikuvernööriyyteen.

Wikipediaa pidempi teksti Alexander Amateus Thesleffin elämästä on luettavissa C. A. Gottlundin toimittaman Suomen numeroista 40, 42 ja 45 vuonna 1847. Näissä Thesleff lasketaan lähes yksiselitteisesti suomalaiseksi: "hään on tullut kahelta jaloimmalta venäjän Keisarilta kostolla ja kunnialla kaikin puolin lahjoitetuksi, niin eipä yksikään Suomalainen ouk, meijän päivinä arvattu hänen vertaiseksi". Monivaiheisen sotilasuraansa mahtui osallistuminen Suomen sotaan ja Pariisin valtaus venäläisissä joukoissa. Ja kun tuli alkukappaleessa tehtyä vertaus Mannerheimiin, niin huomattakoon myös Thesleffin vuosina 1805-06 Kiinaan tekemä matka, jonka päiväkirja on julkaistu - ranskaksi ja saksaksi. (Sotapäiväkirjansa lahjoitettiin vuonna 2006 Kansallisarkistoon.)

"Vasta vuuesta 1832, kuin häntä tehtiin viralliseksi vara-valvojaksi Peä-opistossamme, ja vuotta myöhempänä, jollon häntä pantiin Peä-Kuvernyörin viran toimittajaksi (toisinaanki hänen viralliseksi, ja kaiken Suomessa löytyvän sotaväen Peämieheksi) käskyllä olla Keis. Suomen Senatin Sanan-soattajana - siitä päivästä hänen elämänsäkki oli meillen kuuluvainen."

A. A. Thesleffin vesivärimaalaus
tunnistamattomasta maisemasta
Museovirasto CC BY 4.0
Wikipedian mukaan Thesleff "itse ei kuitenkaan puhunut suomea lainkaan ja ruotsin kieltäkin hyvin heikosti", mutta aikalaistodistuksen perusteella "Puhuvainen joksikin selvästi tätä Viipurilaista Suomea, niinkuin ruohtiakin, taisi hään suullisestikin haastattoo Suomalaisia, heijän omalla kielellään; joka heillen, niinkuin hänellenki, oli varsin suureksi voitoksi." Myöhemmin kirjoittaja (Gottlund itse?) mainitsee tavanneensa Thesleffin, joten arvionsa ei ole kuulopuhetta, vaikka saattaa kyllä muuten sisältää tarkoituksenhakuista vinoumaa.
A. A. Thesleffin maalaus
joko Ikaalisten Kyrökoskesta tai Kymijoen Korkeakoskesta
Museovirasto CC BY 4.0
Kielitaito ja kerronnan todennäköiset vinoumat tulevat esiin myös Suomen sodan kohdalla. Kun lehdessä Suomi kirjoitettiin
Kävi hään teällä kyllä 1808 vuotisessa soassa, mutta hänellä oli vielä silloin niin väheä sanomista virkansak puolesta, ett' ei siitä ollut paljon mitään. Muistamme hyvinki, kuin koska Venäläiset, Kenraali Tutschkofin komennon alla, Savossa, murtaisiivat ylitek Suomen rajan, ja jollon pelko ja pakko oli kaikillen tarjona, niin Kattein Thesleff oli ensimäinen mies, jonka, soatettu muutamalla kasakan parvella, lähettivät Suomen puolellen, vihollisiansak vastaan, kussa hään kaikella tavoin, hiljaisuuella ja hyvyyvellä, koki, sekä ruohiksi että suomeksi, lepytteä ja suostuttoo tätä vieraista heillen silloin vastapintaista kansoo. Parempata miestä tähän toimeen eivät ouk taineet valita. Sillä tavalla tuli Thesleff, kasakkoihensak seurassa, juuri laskiais-päivänä Juvan pappilaan, (muistamme tätä, kuin oisi öylöin tapahtunut; kussa hään käytti 'ihtesäk sillä' taijollisuuella, jotta kaikki häneen mieltyivät rakkauella ja uskallisuuella.
taidan kallistua luottamaan enemmän Wikipedian tiivistykseen "Suomen sotaan hän osallistui Venäjän keisarillisen armeijan Savon ryhmässä. Thesleff kunnostautui muun muassa Siikajoen, Lapuan sekä Alavuden taisteluissa ja hänet ylennettiin majuriksi vuonna 1808."

Ei kommentteja: