Koivisto esitteli Vantaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana kaivetut kohteet. Talonpoikainen Gubbacka oli viime vuotiselta retkeltä vielä aika hyvässä muistissa. Kylästä löytyneen pajan varhainen (900-luku?) ajoitus innoitti yleisön edustajan kysymykseen, että eikö viikinkejä olisi voinut ajelehtia maihin ennen varsinaista ruotsalaismuuttoa. Ääneenlausumaton oletus sii, että nimistöön jälkensä jättäneet hämäläiset eivät tietenkään osanneet raudankäsittelyä.
Lillas, jossa asui Tallinassa kauppaa käynyt Jöran Bonde, nähtiin viime vuoden retkellä vain kaukaa. Tontilla oli kaivettu kellaritila ja löydetty 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteelle kaupunkikulttuurissa ominaisia jäänteitä: tiiltä, uunin kaakelia, partasuupullon sirpale, oluthana.
Olivat paikallishistoriallisesti kiinnostavia, mutta kun Koivisto mainitsi Bonden esiintyneen tallinnalaisen kauppiaan tileissä, korvani menivät tosissaan hörölle. Siis niissä samoissa kuin Pietari Juusteen Viipurista?! Pietarillakin on voinut olla kaakeliuuni, oluttynnyri hanoineen ja partasuupullo. Esi-isä ja menneisyys yht'äkkiä lähempänä. (Kuva: BK-NM-5177, Rijksmuseum)
Kolmas kohde oli pappilan tontti, jonka aikaisempien esittelyjen jääminen väliin on pänninyt ja pännii nyt vielä enemmän. Kaakeliuunin jämiä täälläkin, mutta myös hienoja pöytäveitsiä 1400-luvulta ja 1300-luvun puolelle ajoitettua böömiläistä lasia. Kaikkea sitä kymmenyksillä saa. Tai ehkä uunin alle muurattu lehmän kallo oli auttanut vaurauteen?
Ohimennen Koivisto mainitsi, että tänä vuonna on kaivettu Espoon Mäkkylässä - ilmeisesti siis historiallista aikaa. Aikoinaan hutkimani Kavaleffien aika lienee tullut ohitetuksi nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti