Omenoista

Viime viikonlopun omenoiden kuorinnan ja -paloittelun muistoksi. Omenoiden yleisyys ja yleistyminen on varmaan jossain selvitetty, mutta en muista lukeneeni. Joten tein sanomalehtihakuja...

Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1.6.1776

Talojen myynti-ilmoituksissa on toisinaan kuvaus puutarhasta, jossa on omenapuita:

Kaupaksi löytyy yksi Sotamiehen Boställ, Frälssi talo Lahtisten kylässä, siinä osassa Hollolan Pitäästä kuin Kymenen Läänin alle kuuluu, [...] Rakennuksen ohessa on myös yksi vähänen kaunis Kryydimaa jossa kasvaa Marjapensaita ja monta Omena ynnä muiden hedelmä puitten kanssa jotka eivät viellä kanna hedelmiä, mutta ajan päälle. (Turun Wiikko-Sanomat 26.3.1825)

Kivirannan Perintö Rustholli ynnä sen alle kuuluva Perinnöksi ostettu Kaupin Augmenti Talo ja Sinkan Frälsi Talo, Huittisten Pitäjässä Turun Läänissä; [...] Yksi avara kryydimaa monella hedelmällisellä omena- ja muilla puilla (Turun Wiikko-Sanomat 16.5.1829)

Myötävänä on Rantakylän perintö-tila, N:o 3 samanimisessä kylässä Mikkelin pitäjätä, viis venään virstaa kaupungista, Heinolaan saattavan valta-tien varrella. [...] Ryytimaassa löytyy, paitsi marja pensaita, kolmekymmentä viljan kantavaa omena-puuta ja kirs-marja metsä (Maamiehen Ystävä 26.8.1848)

Patoisten (Paddais) kartano Savon pitäjäässä [...] iso ryytimaa kussa löytyy äijän paljon omena puita ja marja pensaita [...] (Suomi 28.10.1848)

Takkulan 1 2/3 manttaalin perintö-rustholli Sammun kylässä, Huittisten pitäjässä ja Turun läänissä. [...] Rusthollissa on isohko kryytimaa, kasvava muutamia omenapuita ja koolta marjapensaita. (Sanomia Turusta 23.6.1851)

Erikoisemmalta kuullostaa omenapuiden myyminen erikseen. Turussa tällaistäkin.

[...] myydän julkisen vapaehtoisen Auktionin kautta, talossa N:o 97 Meri-Kortelissa, Trägordstrenkin Johan Sundberin ja hänen vaimonsa irtainta omaisuutta, nimittäin: [...] ynnä monta kasvavaa omenapuuta ja marjapensasta; ... (Turun Wiikko-Sanomat 16.4.1831)

Myytäväksi löytyy: Neljä isompaa, hedelmällistä omenapuuta entisellä Trampari nimisen talon tontilla Venäläisen mäellä, lähes kaupunkin rajaa eli kiviaitaa. (Turun Wiikko-Sanomat 23.4.1831)

Keisarillinen Suomen Huonenhallitus Seura jatkoi alkuun liimatussa leikkeessä mainitun edeltäjänsä käytäntöjä eli kannusti kasvatukseen ja palkitsi (ainakin) viljatorppari Johan Sjöblomin, "joka 400:la päivätyöllä on viljellyt yli yhden tynnyrinmaan, maahan kaivannut paljo kiviä, tehnyt 200 kyynärällisen aidan ja istuttanut 12 omenapuuta, 40 marjapensasta ja 30 lehtipuuta." (Turun Wiikko-Sanomat 24.10.1829 )

Syyskuun 1851 torihintoja Helsingistä raportoidessa oli omenoiden kappahinta pudonnut muutamassa päivässä 15 kopeekasta 12:een. "Omenoita alkaa löytyä vahvasti, eivätkä suinkaan ole erittäin kalliita, siksi kuin ne ovat makeita." (Suometar 16.9.1851) Kolme vuotta myöhemmin Mikkelin syysmarkkinoilla "Muuta maatavaraa ei ollut juuri sanottavaksi, jos ei lukisi omenoita ja pellavia, joita oli muutamain kuormissa." (Suometar 6.10.1854)

Puiden yleisyydestä on maininta Kakskerrasta 6.7.1854: "Omenapuissa, joita täällä on joka asumuksen tykönä, oli aivan täyteensä kukkaisia, että ihana oli katsella heitä valkoisessa puvussaan." (Suometar 28.7.1854)

Raumalta raportoiva mainitsee "Omen'puumaan ja Rek'saaren välisen salmen" ja antaa ymmärtää, että Omen'puumaassa kasvaa "omenat, mansikat ja vadermat (vatut)" vapaasti syötäväksi. (Suometar 23.2.1849)  Omenapuumaan luontopolkujen esittelyssä todetaan, että "Omenapuumaan nimi ei välttämättä juonnu omenoiden kasvattamisesta tai villiomenapuista. Todennäköisesti saaren, nyttemmin niemen, nimi on väännös ruotsinkielisestä Åminnebo-sanasta". Pieni ristiriita.