Talohistoriikkipäivitystä

Sitten viime raportin olen tehnyt pitkään aiotun arkistomatkan Mikkeliin. Siitä lisää ensi viikolla.

Olen myös - suureksi ilokseni - vastaanottanut viisi muistelmaa aikaisemmin talossa asuneilta. Tiedusteluja taisin lähettää parikymmentä, joten vastausprosentti nousi ihan kohtuulliseksi. Ilmeisesti asuntomuistelu on sellaista, jota uskaltaa ja viitsii lähettää ventovieraallekin.

Varhaisempien nimien googlailu on tuottanut nyt enemmän tuloksia kuin pari vuotta sitten. Asukkaista ainakin kolme on Wikipediassa ja kaksi Kansallisbiografiassa, joten porukka ei jää aivan tasapaksuksi massaksi. 

Arkistokyselyt eivät edelleenkään ole tuottaneet vanhoja valokuvia talosta. Yksi kuvatiedusteluni odottaa edelleen vastausta ja ehkä kyseiseen puljuun pitää mennä paikan päälle etsimään rakennushistoriallista inventointia. Helsingin kaupunginarkistoon voisi mennä tarkistelemaan varhaisten asukkaiden muuttopäivämääriä, mutta ajatus osoitekortiston sentin levyisestä mikrofilmistä ei houkuttele.

Mukavampi oli testata tähän "tositarpeeseen" viime syksynä julkaistuja Helsingin kaupunginarkiston digitointeja. Ajallisesti saisivat tulla pidemmälle, mutta näistäkin voi osoitehakemiston avulla kätevästi tarkistaa asioita. Katujemme kohdalla on hakemistossa m.m.

istutusten järjestäminen
kaasuvalaistuksen järjestäminen
päällystäminen kitanivierroksella
sähköjohdon rakentaminen
tasoittaminen
vesijohdon rakentaminen
viemärikanavan rakentaminen
viertäminen
viereisten puistojen tasoitus- ja istutustyöt

Eli näistä voisi kerätä tietoja palvelujen lähestymisestä.

Viralliset tilastot Helsingin asuntolaskennoista yms. eivät laskeudu aivan talotasolle, mutta tarjonnevat taustoitusta. (Vuoden 1930 väestölaskennasta olen aikanaan käynyt arkistossa hakemassa alkuperäisaineiston talostamme.)

Viime lauantaina olin pari tuntia Kansalliskirjastossa ja selailin läpi muutaman metrin Helsinki-kirjallisuutta. Kaupunginkirjastosta olen kantanut kirjoja ees ja taas. Kuvittelin tehneeni perusteellisen kirjallisuustutkimuksen jo pari vuotta sitten. Mutta perinteiseen tapaan vasta tutkimuksen ja kirjoittamisen edetessä ymmärtää mitä pitää hakea.

Ja sitten edellisen talohistoriikkiharavointini on ilmestynyt uutuuksia kuten viimevuotinen Rose-Marie Peaken Villa Frenckell. Sen sisällöstä en voinut ottaa osviittaa, sillä kyseisessä projektissa oli aivan eri tason tekijä, budjetti ja aineisto, mutta kirjallisuuslistan läpiluku antoi hyviä eväitä eteenpäin.

Lisäksi pitäisi tarkistaa äskettäin sattumalta löytynyt Helsingin talohistoriikkien lista, jossa kuudes kaupunginosa on vielä hyvin heikosti edustettuna.

Tunnelmakuvina:

Tukholman NK:ssa 1930-luvulla myyty hattu. Nordiska museet

Arabian astia 50-luvulta. Allerleirau, Flickr