Yleensä en sotakuvauksiin tartu ja olen siis väärä henkilö arvioimaan tekstiä omassa lajissaan. Aloin kirjaa lukemaan siksi, että Tuomas lähetti minulle kappaleen hienolla omistuskirjoituksella varustettuna, ja siksi, että kirjan aihe taustoittaa käynnissä olevaa talohistoriikin kirjoitustani. Nimenomaan tuttujen paikkojen tuella pääsin suhteellisen sujuvasti kirjassa loppusuoralle ja vasta kun suojeluskuntalaisten pienet joukot alkoivat liikkua yhtäaikaa eri puolilla, menin sekaisin. Alla häämöttävässä Viiskulmassa (SLS, Flickr) ammukset lensivät useaan otteeseen. Kaikki toiminta tuntui todellisemmalta ja merkityksellisemmältä, kun kyse oli kaduista, joilla kävelen joka päivä.
Tuomas on esipuheensa mukaan pyrkinyt kirjoittamaan ruohonjuuritason dokumentaarisen kuvauksen. Tarinallinen ote kulkee enimmäkseen kronologisesti ja perustuu pääosin muistelmiin ja kertomuksiin. Ne on useimmiten (ilmeisesti) toistettu sellaisenaan ja vain muutamia kertoja esitetty tieto kyseenalaistetaan. On luotettava kirjoittajan lähdekritiikiin, jonka linjauksia ei esipuheessa avattu. Siinä ei myöskään selitetty miksi tästä saksalaisten hyökkäyksestä eivät kirjassa kertoneet saksalaisten asiakirjat. Mahdollisesti ovat olemattomia tai tuhoutuneita, mutta jäi vaivaamaan. (Kirjan lopun lähdeluettelossa ei mainita arkistolähteitä, vaikka kotimaisia esiintyi runsaasti alaviitteissä. )
Vähäisempi nipotuksen aihe on sivuilla 131 ja 137 esiintyvä Pietarin- ja Tehtaankadun kulma/kulmaus. Kadut kun ovat koko pituudeltaan yhdensuuntaiset, minkä voi nähdä monesta kirjan kartastakin. Enimmäkseen kirjassa on kuljetettu nykyisiä kadunnimiä suluissa, mikä vaikutti hyvältä ratkaisulta kuin myös lopun katuhakemisto. Ottaen huomioon kirjassa esiintyvät lukuisat henkilönimet, on sääli, ettei henkilöhakemistoa ole.
Suositelen kirjaa kotiseuturakkaille ja sotakuvauksista kiinnostuneille. Jos oma esivanhempi tai muu tutkimuskohde on ollut kaupungissa saksalaisten hyökkäyksen päivänä, Tuomaksen yksityiskohtaisesta tekstistä saa hyvät tiedot mahdollisista havainnoista ja kokemuksista.
P.S. Kirjan lähdeviitteissä esiintyi hienona erikoisuutena Elävä arkisto, jonka annista talohistoriikkiprojektini taustoitukseen täällä piakkoin katsaus. Vuoden 1918 sotaan liittyen, Vetamixia kaivellessani löysin dokumentaariset pätkät Harry Krogerius om inbördeskriget ja En krigsfånge berättar sekä taustoitukset Peter Englund om första världskriget, Tie Tampereelle - Vägen till Tammerfors ja Inbördeskriget i Finland.
P.S.2 1918 varastooni on jämähtynyt amerikkalaisen Brown Universityn kuva, jossa on käsitääkseni väärä vuosi. Talteen laittaessani olin siinä ymmärryksessä, ettei kuvalle ole käyttö/näyttölupaa ja nyt en löydä sivustolta mitään ohjeistusta. Linkitys ainakin sallittaneen: En Finlande. Messieurs les conseillers de la ville de Helsingfors saluent le général von der Goltz dans la ville sur la place de la cathédrale. 1917
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti