perjantai 8. maaliskuuta 2013

Paikannimistä useita totuuksia

Vetamixin syövereissä silmääni osui sana Kokemäki. Toimittaja Erik M. Snellmanin sarjasta 1000 km ortnamn (2004) on poimittu tänne ohjelmat Ortnamnen Kumo och Kokemäki sekä Ortnamnen Helsingfors och Vanda, Ortnamnen Pyttis och Strömfors, Ortnamnen Sjundeå och Ingå, Ortnamnen Kristinestad, Tjöck och Lålby, Ortnamnen Vittisbofjärd (Ahlainen) och Preiviikki, Ortnamnen Sibbo och Borgå, Ortnamnen Nagu och Korpo, Ortnamnet Replot ja Ortnamnet Vörå.
(Snellman on tehnyt myös ohjelmasarjan De trettio [SVENSKA] byarnas stad (2005) Helsingin paikannimistä. Siitä Vetamixissä osat: Var det fel holme som brann?, Bland tomtar och spöken, Var kärret verkligen brunt?, En rutten å i en stad, Kunde Helsingfors heta Sandö?, Skator på udden, Sjön som är en ö, Är Tattarmossen politiskt korrekt?, Hur Forsby blev huvudstad, Den rara Brita)
Ortnamn-jakso Kokemäestä kertoo muistakin paikoista, mutta aloittaa Kokemäeltä, jossa toimittaja Snellman käppäilee alussa vanhalla sillalla ja sanoo
I skolan lärde jag mig att det här är Kumo älv och att stan här bär samma namn. De som bor här använder namnet Kokemäki. Själv tvekar jag. Dels har jag svårt att se sambandet mellan namnet Kumo och Kokemäki, dels är jag inte helt övertygad om att det här är det Kumo eller Kuma som förekommer på gamla kartor.
Kommentti Kumo-nimestä kartalla olisi ollut paremmin ymmärrettävissä, jos kuvituksena olisi ollut ylläolevan asemasta esim. Olaus Magnuksen Carta Marina (1539), jossa sekä Kokemäki että Ulvila ovat rannikolla.

Olen usein kritisoinut Tapio Salmisen teosta Kokemäen historiasta, mutta sen sivuilla 49-57 on selitetty niin suurella hartaudella Kokemäen nimiasiaa, että uskon sisällön olevan kattavan kirjallisuustutkimuksen tulosta. Salmisen analyysin mukaan nimi Kumo on rajoittunut Kokemäen pitäjään koko joen muinaisen suualueen sijaan asiakirjalähteiden perusteella 1340-luvulta alkaen. Ja tätä aikaisemmalta ajaltahan ei ole karttoja.

Toimittaja Snellman on hetken samalla kartalla kuin Salminenkin:
Däremot har man föreslagit att namnet Kumo skulle ha att göra med orterna Kuhmalahti och Kuhmoinen som finns längre in i landet, längs samma insjösystemet. Å andra sidan finns byn Kuuminainen nära utloppet av Kumo älv precis där det står Kumo på många gamla kartor. 
Salmisen teksti tarkentaa, että näiden paikannimien taustalla on muinaishämäläinen sana, joka on tarkoittanut vesistöön työntyvää niemekettä tai merkkitulta. Vaihtoehtoinen selitys löytyy pyöreää vatia tarkoittavasta alasaksalaisesta sanasta. Mutta Salminen ei ole kirjannut ylös Snellmanin näkemystä.
Det kan också hända att vi har att göra med det fornnordiskt personnamn Gudmar som på finska har blifvit Kuhma. Eller har kanske Gudmar rentav kunnat bli Kokemäki.
Salminen ei ole löytänyt mitään Kokemäkeä ja Kumoa yhdistävää taustaa. Kokemäki on myöhäinen muoto, joka oli alunperin joko Kokema tai Kokemä, joka on esiintynyt asiakirjalähteissä jo 13.7.1354. Olen Salmisen kanssa samaa mieltä, että yhteys kalastukseen on todennäköinen. Ja todennäköistä siis myös että molemmat Kokemäen nimet ovat suomenkielestä johdettuja.

Mutta Snellman haluaa luoda yhteyden Ruotsiin. Hän puhuu seuraavaksi Satakunnasta ja on valmis löytämään sen nimestä, arkeologiasta ja puumerkeistä (?) ristiretkiä edeltävän kiinteän yhteyden Ruotsiin. Arkeologian osalta olen samaa mieltä, mutta ilman etymologis/foneettista asiantuntemusta en ymmärrä miten Gudmarista saisi Kokeman.

Ehkä olisi pitänyt lukea  Ralf Saxénin teksti Språkliga bidrag till Den svenska bosättningens historia i Finland. I. Egentliga Finland. Satakunta och södra Österbotten. (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk; 63. 1905)

2 kommenttia:

Micke kirjoitti...

Mielenkiintoista. Snallman käy sarjassaan kymmenittäin paikannimiä läpi joten hän ei varmaan pysty kaivamaan yhtä syvälle kun yhtä paikkakuntaa käsittelevän kirjan kirjoittaja kykenee. Toisaalta luin äsken kirjaa missä käsiteltiin Espoon vanhojen kyliä ja tiloja. Ja siinä kirjoittajalla oli erittäin vankat taustatiedot. Mutta kaikki tulkinnat pyrkivät löytämään suomenkielistä taustaa joka nimelle. Eli kyllä näitä tendeissejä paikkanimitutkimuksen sisällä löytyy niin suuntaan kun toiseen. Henkilökohtaisesti minulla on kyesiseen alan suhteen ollut hieman vaikea hamottaa missä se tieteen ja spekulaation raja menee. Mutta en tosin ole erityisen paneutunut asiaan.

Nimetön kirjoitti...

Hauska sattuma. :-) Kävin juuri etsimässä kotipitäjäni paikannimitietoja Kotuksesta. Luulin löytäväni joitakin kymmeniä liuskoja mutta niitä olikin 2500 kappaletta! Kansalta kerättyjä mutu-tietoja ne ovat, mutta kiinnostavia silti.

Ahti A. Armoton