Pääsiäislehtiä (2/5)

Pääsiäis-Tonttu vuonna 1901 sisälsi niin huonoja vitsejä, että parhaasta päästä oli

Matematiikan professori postikonttoorissa: "Voisinko saada 20 pennin postimerkin".
"Kyllä!"
"Kuinka paljo se maksaa?"

Pääsiäis-jutuissa 1902 vitsit ovat myös vähissä. Yrittänyt toimittaja Mikko Vilkastus on, mutta ei minua naurata. Kuvaan oikealla kuului "juttu"'

Herra: (joka on pelastettu järvestä) Minun rakas pelastajani, minun täytyy vielä, ikävä kyllä, vaivata Teitä, nähkääs, minun rahakukkaroni on pudonnut taskusta ja on varmaan tuolla järvessä.

Pääsiäis-Pekan vuoden 1903 numero oli "1:nen vuosik. N:o 0." ja alaotsikkonsa mukaan "maailman paras lehti, jota sopii lukea kotona ja kylässä, kapakassa ja työmailla". Ei sentään käymälässä?

Eikä myöskään vuonna 2013. Lehden sisältö on pitkähköjä tekstiä, joissa ilmeisesti kommentoidaan ajankohtaista politiikkaa. En ainakaan ymmärtänyt nauraa.

Myöskään vuoden 1904 Pääsiäis-Pekka ei ollut vitsivaltainen. Kannessa huomio huomiselle:

Pääsiäisaamuna odotetaan auringon nousua.

Tänäkin vuotena, kuten ennenkin nousee aurinko Pääsiäis-aamuna joten kaikkien on välttämätöin olla sitä katsomassa ennen pääsiäis-keinulle menoa.