perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pohjois-Suomi eli hutkimista hutkimisen jälkeen

Pari päivää sitten hutaistu Pohjois-Suomi -ihmettelyni oli saanut anonyymin mutta asiallisen kommentin
Juhanan 1557 saaman herttuakunnan kaksikilpisen vaakunan toisessa kilvessä oli siis Pohjois-Suomen vaakuna. Alun perin Pohjois-Suomi käsitti Maskun ja Vehmaan kihlakunnat. 1600-luvun loppupuolella siihen näyttää kuuluneen koko Aurajoen länsi- ja pohjoispuolinen alue aina Poriin ja Vesilahdelle asti.
Entinen Pohjois-Suomen vaakuna vakiintui myöhemmin (viimeistään 1800-luvulla) Satakunnan vaakunaksi. Aiemmin Satakunnalla oli jo ollut käytössä muita karhuaiheisia tunnuksia.
Tämä antoi aihetta lisähutkimuksiin. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa Pohjois-Suomi lakkaa näkymästä 1611, 1500-luvulle sijoittuvan mielikuvani mukaisesti. Vuoden 1634 hallintouudistuksen myötä aiempi aluejako jäi käytöstä, mutta vaakunaa käytettiin vielä jossain?

Nimi säilyy ainakin laamannikunnissa. Ramsayn Frälsesläkter mainitsee vielä 1660-luvulla Pohjois-Suomeen nimitettyjä laamanneja ja Anrepin Ättar-tavlor moisen vielä vuodelta 1680. Vakan mukaan Etelä-Suomen laamanninoikeus on toiminut 1435 - 1776 ja "Suomi jaettiin vuonna 1435 kahteen laamannikuntaan: Etelä- ja Pohjois-Suomen." Mutta saanko Vakasta ulos Pohjois-Suomen laamanninoikeutta... en. Luulisi, että olisi Turun ja Porin laamanninoikeuden edeltäjä? Tosin sille ei ole merkitty alkuvuottakaan, vaikka
Vuonna 1776 Turun ja Porin laamannikunta muodostui (kuninkaan kirjeen 7.5.1776 määräyksen mukaisesti) Pohjois-Suomen laamannikunnan eteläisestä puoliskosta, johon kuuluivat Ahvenanmaan, Vehmaan ja Ala-Satakunnan, Mynämäen ja Maskun sekä Ylä-Satakunnan ylä- ja alaosan kihlakunnan neljä tuomiokuntaa. Eräiden lähteiden mukaan Turun ja Porin laamanninoikeus oli aloittanut toimintansa Pohjois-Suomen laamannikunta -nimisenä jo vuonna 1721. 
Takaisin vaakunaan.Antiqvarisk Tidskrift för Sverige on 9:nnessä osassaan julkaissut Hans Hildebrandin artikkelin Landskaps vapen, jossa todellakin
Norra Finland. Alla tre uppteckningarna äro här ense: en delad sköld, upptill blå, nedtill guld, och i denna dels en upprätt brun (svartbrun) björn, krönt (enligt C), hållande i ramarne ett gyllene svärd, dels två silfverstjernor, en på hvar sida om björnen. Ingendera uppteckningen säger, att de två stjernorna skulle placeras i det öfre fältet, men detta måste hafva varit händelsen, då man ej ansågs böra sätta silfver på guld, metall på metall. Det vapen för Norra Finland, som förekommer i den omtalade handskriften af Laurentii Petri krönika, har ingen krona på björnens hufvud och låter björnen hålla svärdet med endast den ena ramen. I teckningen af k. Johans begrafnings-procession förekomma de två stjernorna i det öfre fältet.
Herra Livrustkammaren intendentti olisi siis voinut viitata tähän ja pistää suuni suppuun, inventaarionumeroista höpisemisen sijaan. (Edelleenkään en ymmärrä miten minä sain verkkosivulta esiin kyseisen numeron, mutta museon henkilökunnalle kyseinen toimenpide oli mahdoton.)

Ja nyt voisi "joku" sitten editoida Wikipedian Historialliset maakunnat -artikkelia, jossa
Suomen historialliset maakunnat (ruots. historiska landskap) on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan; tätä kantaa ovat edustaneet esimerkiksi historioitsijat Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen.
Myös ruotsalaisen Landskap i Sverige -artikkelin vuoden 1560 kartan kuvateksti edustaa toista todellisuutta kuin Hildebrandin artikkeli.
Sveriges landskap, år 1560. Detta är den länsindelning som vanligtvis betecknas som landskap. En ny länsorganisation etablerades genom regeringsformen 1634 som ändrade landskapens utformning.
Mutta historiassahan ei ole ainoita totuuksia. Historiallisen paikkatiedon ontologiaa odotellessa.

4 kommenttia:

Kari Hintsala kirjoitti...

"Seuraavana vuonna [1567] Juhanalle myönnettiin nelijakoinen vaakuna, jonka ensimmäisessä ja neljännessä kentässä oli Pohjois-Suomen ja toisessa ja kolmanessa kentässä Etelä-Suomen tunnus. Keskellä oli sydänkilvessä kuningassuvun tunnus.

Pohjois- ja Etelä-Suomen vaakunat olivat Ruotsin ensimmäiset alueelliset vaakunat. Heraldiikasta kiinnostuneen Juhanan arvellaan suunnitelleen ne itse. Nykyään tunnemme ne Satakunnan ja Varsinais-Suomen vaakunoina. Jälkimmäisessä kuvattu sinikeltainen lippu on varhaisin säilynyt kuva Ruotsin ristilipusta. Myös Pohjois-Suomen vaakunassa on käytetty Ruotsin kansallisvärejä. Pohjois- ja Etelä-Suomen rajana oli tuolloin Aurajoki."

Tuukka Talvio: Suomen leijona (1997)

Kari Hintsala kirjoitti...

No niin, piti tietysti olla 1557. Ja kyseessä tietysti Juhana-herttua. :-)

Nimetön kirjoitti...

Havaitsin joskus Veronan kaupungin ja Ruotsin lippujen olevan samanlaiset. Kulkeeko tämä yhteys Juhanan puolison Katarina Jagellonican suvun italialaisten juurien kautta? Tämä on historian harrastajan oletus. Onko jossain tietoa, joka vahvistaisi oletuksen oikeaksi tai vääräksi. Sattuma tuntuu epätodennäköiseltä. Olisi mukava aina joskus kertoa ruotsalaisille heidän lippunsa tulleen maahan Turun kautta.
Pekka T. (Helmi mummon entinen oppilas.)

Kari Hintsala kirjoitti...

Eiköhän kyseessä ole yhteensattuma. Juhanan piirrellessä vaakunoihin Ruotsin värejä ei naimakaupasta Katariinan kanssa ollut vielä tietoakaan. Lisäksi Verona kuului tuolloin Venetsialle eikä minulla ole tietoa Katariinan äidinpuoleisen suvun Sforzien yhteyksistä sinne.

Monilla Italian taajamilla (muusta Euroopasta puhumattakaan) on lipussaan/vaakunassaan risti, ja kun väriyhdistelmien määrä on rajallinen, niin... Kukaties sininen risti valkoisella pohjallakin jostain löytyisi? :-)