Aloitin eilen kurssin Arkistolöytöjä ja Helsingin historiaa - miten tulkinnat muuttuvat, jonne oli pääsy avoimen yliopiston kautta. Ensinnäkin siksi, että haluan selvittää onko tiedoissani aukkoja ja jos on, niin mitä ne ovat. Toiseksi siksi, että haluan luoda itselleni uskoa siihen, että väikkärin teon jälkeen on elämää, jolloin voin vetää yhteen Töölön Taipaleesta keräämäni tiedot. Kolmanneksi on ihan hyvä, että on joku harrastus, joka pakottaa seuraamaan viikonpäiviä ja poistumaan kotoa. Ja lisäksi siksi, että väikkäriä on helpompi tehdä, kun on Helsingin yliopiston tunnarit voimassa.
Eka luento oli kaupunkihistoriaa pohjustava eikä herättänyt montaa kertaa intoa muistiinpanoihin. Laura Kolbe korosti arkistojen merkityksen ohella ainakin kerroksellisuutta, kontekstia ja komparatiivisuutta. Valideja pointteja. Taipaletta tutkiessani olen kartoittanut joitakin Töölön muita vuokra-alueita, joten jonkin verran on eväitä viimeksi mainittuun. Luennosta selvisi myös, että käynnissä on Helsingin vuosien 1860-1930 historian uudelleenkirjoitus, joka sopivasti valmistumalla tukisi hankettani.
Kuten nimestä näkyy, arkistoaineisto on kurssille keskeistä ja on annettu ymmärtää, että pitäisi roudata läppäri mukaan. Eilen sille ei ollut käyttöä, sillä aikaa ei jäänyt aiottuun Helsingin tilastollisten vuosikirjojen katsaukseen. Saimme "kotitehtävän, vaikka yliopistossa ei anneta läksyjä" tarkastella yhtä vuosikirjakappaletta ja miettiä siitä irtoavaa itselle uutta tietoa.
Luulin, että olisin jo tehnyt kyseisten vuosikirjojen annista Töölön osalta jonkun blogitekstin, mutta asiasanoituksella löytyy vain väestönlaskun tietoja vuodelta 1880. Vuonna 2015 olen sivunnut tilastollisia vuosikirjoja ja kommentoija on kertonut niiden tulleen digitoiduiksi. Ja silti en ole tehnyt yhtään blogitekstiä niistä? Kurssihan hyödytti oitis.
Arvotaan vuosi 1910. Heti aluksi on huomionarvoista, että opus on julkaistu 1913 eli tiedon prosessointi on ottanut aikansa. Sisällysluetteloa silmäillessä ei ole epäselvää, mikä on tärkeintä: rakennuksille huoneineen on kymmeniä tauluja ennen kuin päästään väestöön. On tosin huomattava, että tilastointiin on voitu käyttää jotain kansallista tai kansainvälistä mallia.
Ennen taulukkoihin tutustumista hyppäsin lopussa olevaan väestökarttaan, jossa Etu-Töölö (13) yllätti tyhjyydellään. Ei sillä, että asutuksen tiheys Töölössäkään (14) oli kummoinen verrattuna Punavuoreen ja Ullanlinnaan. Taulusta 10 selviää numeerisesti, että 13. kaupunginosassa oli 39 tonttia, joista 17 oli rakennettuja, ja 14. kaupunginosassa 277 tonttia, joista 94 oli rakennettuja. Asian oikeasti ymmärtämiseksi tarvittaisiin tontin määritelmä ja tieto kaavoitustilanteesta. Taulusta 16 selviää, että molemmissa kaupunginosissa oli tontteja myyty vuodesta 1908 alkaen.
Rakennetuista kiinteistöistä on kaupunkiosittain tietoa taulussa 20. Töölössä "rakennettuja kiinteistöjä" oli 84 ja rakennuksia yhteensä 403. Mikä mahtaa olla tontin ja kiinteistön ero ja suhde? Tauluissa 25, 26, 27, 28, 32, 34 ja 35 on rakennuksien lämmitys-, materiaali- ja kerrostietoja kaupunginosittain. Lähteenä "Käsikirjoitus Tilastokonttorissa". Olisipa mukava, jos jossain olisi tallessa lähtötiedot. Jostain syystä vuosivuokrat on taulussa 36 esitetty vain kaupunginosista 1-10.
Taulusta 37 eteenpäin on väestötietoja. Töölössä asui henkikirjojen mukaan 3758 henkeä vuonna 1910. Taulusta 46 selviää, että "todellisesta" väkiluvusta 1470 olivat Helsingissä syntyneitä ja 2675 muualta tulleita ja 62 syntymäpaikaltaan tuntemattomia. Tämä antaa mielenkiintoisen näkymän yhteisöön, varsinkin, jos tiedoista keräisi aikasarjan.
Taulusta 48 selviää, että Töölösn asukkaista 1582 puhui suomea eikä ollenkaan ruotsia, 548 paremmin suomea kuin ruotsia, 960 ruotsia eikä yhtään suomea ja 846 paremmin ruotsia kuin suomea. Venäjää puhui 222 ja muita kieliä 49. Tästäkin olisi mielenkiintoista tehdä aikasarja.
Taulussa 145 esitetty "Kansankirjaston Töölön haaraosaston lainausliike" on kiinnostavampaa otsikoiltaan kuin luvuiltaan. Lainat on nimittäin jaettu ryhmiin "Kerralta maksettuja", "Puolen vuoden tilauksella" ja "Kuukausitilauksella". Milloin kirjastoistamme tuli lähtökohtaisesti maksuttomia? Miksi en tiedä vastausta?
Taulusta 204 selviää, että Töölössä oli vuonna 1910 "kauppiaita ja kauppayhtiöitä" 16 kappaletta. Valtaosaa eli 12 verotettiin alle 5200 markan tulosta. Lähteenä taksoitusluettelot.
Valitettavasti taulun 218 pika-ajureja, kuorma-ajureja, venemiehiä, polkupyöriä ja automobiileita ei ole jaoteltu kaupunginosittain. Lähteenä "Tietoja Poliisikamarista ja Satamakonttorista", polkupyörien osalta "Poliisikamarista otettuja polkupyöränumeroita". Vuoden 1907 dippaus polkupyörien määrässä herättää kysymyksiä rekisteröinnin hinnasta ja valvonnasta.
Tauluissa 220-222 esiteltyjen postilähetysten, sähkeiden ja puheluiden määrien kehitys olisi mielenkiintoista vertailtavaa.
Kaupunkiosakohtaista tietoa on jälleen taulussa 250, jossa esitetään kunnallisesti äänioikeutettuja äänimäärineen. Käsittääkseni nämä riippuvat tuloista tai varallisuudesta, joten vertailu asukasmääriin kertoisi kunkin alueen elintasosta. Valitettavasti vaan Etu-Töölö ja Töölö on yhdistetty riviin "Huvilat ja saaret". Molemmat ovat taas erillään kunnallisverojen kohdalla taulussa 257. Töölössä verotettuja oli 726 henkeä eli 19,3% henkikirjoitetuista. Kyseinen osuus oli korkein toisessa kaupunginosassa: 30,0%. Erot ovat selviä myös taulussa 259, jossa toisessa kaupunginosassa keskitulo on 4381 markkaa ja Töölössä 1751 markkaa. Tämäkin tieto olisi kiva saada taulustoksi, jossa näkisi pidemmän kehityksen.
.jpg)
.jpg)
