Viime viikon Tieteen päivien seuraamiseni jäi kiireiden, vesisateen ja koronapelon takia videostriimin seuraamiseksi ja vajaaksi. En myöskään ehdi/jaksa kirjoittaa kuulemastani, mutta teen nyt sentään yhden noston eiliseltä.
Jenni Merovuo puhui otsikolla Rajat rauhan alkuna ja valtakamppailun välineenä 1700-luvulla. Asiallista kuvausta siitä, miten Turun rauhan jälkeen Ruotsin ja Venäjän edustajat fiksailivat rajaa vähemmän yhteistyhenkisesti. Kannattaa kuunnella tallenne ja saada esimerkki siitä, mitä koulukirjan yksinkertaisen väitelauseen takana oikeasti voi olla.
Merovuo puhui "rajan vetämisestä", joten kirjoitin chattiin kysymyksen "Merkittiinkö rajaa muuten kuin rajakivillä tms.? Esimerkiksi hakkuulinjoilla?" Kysymystä ei luettu ääneen, eikä se saanut vastausta. Mutta väliäkö tuolla, sillä kaivettuani esiin twiittiketjut, joissa kysymystä käsitteltiin, huomasin, että Jenni Merovuo oli ollut mukana ja kommentoinut 1740-luvun osalta. On syytä kerätä tiedonmurut järjestykseen, jotta pysyisivät paremmin päässä.
Ville Laakso: "Jo Täyssinän rauhansopimuksessa sovittiin rajalinjan auki hakkaamisesta. Saattoi jäädä tekemättä."
Jenni Merovuo: "Varhaisempina aikoina, esim. 1743, hakattiin yksipuolisesti rajaa auki eikä aina ihan ”oikeasta” kohdasta."
Vuonna 1909 ilmestyneessä Ilmari Kiannon
Punaisessa viivassa: "Rajalinja aukesi leveänä hakkauksena pohjoiseen ja etelään päin. Jykeviä kantoja törrötti niin pitkälti kuin silmä kantoi rajankäynnin päivinä alasromautettujen puiden lomassa. Vain siellä-täällä näkyi nuoren, nousevan metsän alkua." Tämä sai
Tomi Ahorannan kirjoittamaan (21.2.2022): "Päätin peittää aukon sivistyksessä ja lukea klassikon. Yksi aukko paljastuikin jo alkulehdiltä: onko oikeasti Suomen ja Venäjän välissä ollut hakattu #rajalinja jo autonomian aikana?" Antti Jakobsson vastasi: "Kyllä se on ollut. Täyssinän rauhan 1596 rajaa ei ollut kunnolla merkitty ainakaan Välillä Pisa-Iivaara ja sen jälkeen jäämerelle sitä ei ollut lainkaan merkitty. Rajankäynti tehtiin 1827-1829 ja raha siirtyi samalla idemmäksi. Tarkemmin asiasta Suomen valtakunnan vanhat rajat…" "Lauri Kärkkäinen mmh julkaisu nro 59" "Myös Arne Purno itärajamme käyntiä 1800-luvulla. Rajamme vartijat 9/77 s. 4-6"
Raija Ylönen-Peltonen (19.11.2022): "Uutisia lukiessani mieleeni nousevat lähes sadan vuoden takaiset raja-asiakirjat. Vuonna 1924 Suomen ja Venäjän raja oli monin paikoin umpeenkasvanut, epäselvä, rajapyykkejä oli peittynyt kasvillisuuteen ja vajonnut suohon."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti