Työn päivänä oman aherruksen minimoimiseksi uutinen Uudesta Suomettaresta 15.1.1898. Jutussa kuvatun kärsimyksen olisi voinut välttää, jos olisi saanut käsiinsä Uuden Suomettaren 28.12.1895, jossa lausuttiin varottavia sanoja.
Eilen saapui tänne Siperiasta kruununkyydillä neljä työmiestä J. W. Hedenström, M. Kemppanen, A. Käpyaho ja K. Palo. Nämät miehet ovat meille kertoneet matkastaan Siperiaan ja kärsimyksistään siellä seuraavaa:
Keväällä 1896 matkusti täältä erään puolalaisen Tyszka-nimisen insinöörin hyviin lupauksiin luottaen ja hänen mukanaan lähes 200 työmiestä Siperiaan, missä heitä piti käytettämän rautatietöihin. Lähtiessään täältä sai kukin heistä matkarahoiksi 30 ruplaa, jolla summalla he saivat lunastaa passin itselleen ja rautatiematkan Pietariin, josta vapaa matka perille saakka heille luvattiin. Rautatievaunuissa saivat miehet menomatkallaan kaiken hyvin aluksi istua yhtämittaa 16 vuorokautta. Oli nim. jo matkan alussa miehissä herännyt kammoksuttava epäluulo koko matkaa ja hyviä lupauksia vastaan, jonka tähden moni heistä oli päättänyt palata takaisin joko karkaamalla tahi muuten. Sen tähden vartioitiin heitä niin ankarasti, ettei edes rautatievaunuista päästetty liikkumaan. Rautatiematkan loputtua ajoivat työmiehet Tomskiin ja sieltä Krasnojarskiin 3-valjakoilla pitkin aavoja aroja hurjaa kyytiä. Viisi miestä oli kussakin reessä.
Tämä hevoskyyti oli miesten mielestä hauskinta koko Siperian matkalla. Kun vaan ruokaa olisi saanut, olisi kaikki ollut hyvin. Niukalta saivat matkustajat elintarpeita. Pysähdyspaikoissa, joina tavallisesti retken kuljettaja, mainittu Tyszka käytti vankiloita (!), viivyttiin ainoastaan muutama tunti iltapäivällä. Yön selkään lähdettiin taipaleelle ja ankarasti valvottiin, ettei kukaan pääsisi karkaamaan. Vaan milläpä miehet olisivatkaan paluumatkalle lähteneet, sillä rahaa heille ei edes näytettykään. Ainoastaan leipää ja teetä heille pienissä annoksissa jaettiin. Hevosmatka loppui pian ja nyt ruvettiin miehiä jalkasin marssittamaan. Nyt kumminkin tekivät miehet tenän ja 140 heistä päätti kääntyä takaisin. Houkutuksilla ja uusilla lupauksilla saatiin heidät kumminkin taipumaan, joten matkaa taas niukuen naukuen pitkitettiin. Lupasipa Tyszka jalkapatikka-rahaakin kopeekan virstalta, vaan näitä virstarahoja eivät miehet koskaan saaneet. Baikal-järven yli kulki joukkio pitkänäperjantaina 1896. Kun oli päästy järven yli jäätä myöten marssimalla, maksettiin kaikeksi ihmeeksi osa virstarahoista, vaan palkan muusta saannista ei ollut vielä puhettakaan. Vielä taivallettiin Nertshinskin seutuville saakka, jossa työpaikat miehille näytettiin. Nyt lupasi Tyszka rahaa miehille, sillä matkalla oli oltu 72 vuorokautta, joten kahden kuukauden palkka oli saamatta. Rahoja oli T. saanutkin eräältä insinööri v. Sherbinskiltä 180,000 ruplaa ja näillä rahoilla piti töitä aljettaman ja miesten palkat maksettaman. Vaan kuinka kävikään. Rahat saatuaan hävisi Tyszka teille tietymättömille ja näin jäi nälistynyt ja vaivaloisesta matkasta väsynyt miesjoukko erämaahan mitä kurjimpaan tilaan. Heinäkuussa v. 1896 hävisi Tyszka. Nyt piti miesten omin neuvoin ruveta työnansiota etsimään. Vaan tämä ei ollut lainkaan helppoa, sillä heidän passinsa olivat T:n mukana hävinneet. Ilman passia heitä taas ei otettu kruunun töihin. Yksityisiltä saivat he sitte urakkatöitä. Urakoitsijatkin pettivät näitä onnettomia muukalaisia parhaansa mukaan.
Surkuteltavammaksi kävi heidän tilansa, kun joutuivat tapaturmien kautta työhön kykenemättömiksi. Niinpä Hedenströmkin loukkasi kiviä poratessaan itsensä niin pahoin, että täytyi turvautua lasarettiin. Jonkun aikaa sai hän täällä tosin hoitoa, vaan puolisairaana ajettiin hänet sieltä pois. Kovat päivät hänelle nyt koitti. Työtä ei jaksanut tehdä, rahaa ei ollut. Tovereiltaan sai suurimpaan nälkäänsä leipää.
Kun miehet olivat jonkun aikaa perillä työskennelleet, päättivät he koettaa palata kotimaahansa. Väliin tekivät tilapäisesti työtä ja taas taivaltivat. Irkutskissa työskentelivät miehet jonkun aikaa erään viipurilaisen insinöörin Johanssonin töissä. Metsissä majailivat miehet paluumatkallaan, sillä passitta eivät uskaltaneet ihmisten ilmoille saapua. Krasnojarskissa miehet kumminkin viimein joutuivat kiinni viime marrask. 9 p:nä, ja on heidät nyt kruununkyydillä toimitettu kotimaahan. Krasnojarskissa varastettiin Käpyaholta vaatesäkki, jossa hänellä m. m. oli Uusi testamentti. Sekä Käpyahoa että Paloa olivat pahasti pieksäneet maankulkijat siellä. Kaikkiaan kymmenessä vankilassa on miehiä tänne tuotaessa talletettu.
Paluumatkalla kotimaahan on noin 50 miestä.
Useita tapaturman kohtauksia on Siperiassa työmiehille sattunut. Niinpä ovat tapaturmaisesti kuolleet: Bergström, K. Watkonen, joka mielipuolisena kirveellä itsensä tappoi, Nyman hukkui uidessaan, Johanssonin potkasi hevonen kuoliaaksi. Sitä paitsi kuolivat muuten: Lindström, Salo ja Grén.
Eräs Blomqvist-niminen työmies on hyvin kurjassa tilassa Irkutskissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti