Ylioppilasmatrikkelin käytettävyydestä

Joulukuussa huomasin, että Helsingin ylioppilasmatrikkelien 1640–1852 ja 1853–1899 ulkomuotoa oli muutettu. Positiivista oli se, että URL oli entisellään ja jopa yksittäisten ylioppilaiden tiedot edelleen samojen osoitteiden takana.

Myös sivustojen rakenne ja sisältö oli ennallaan, mutta ulkonäköä oli "kohennettu" siirtämällä se jonkun standardin mukaiseen malliin. Yläreunaan on lisätty yliopiston yliö ja Kansalliskirjastosta otos, joka ei tarjonnut mitään informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen ylioppilaan tietoja katsoessa ne alkavat (ainakin omilla perusasetuksillani) vasta ruudun alareunasta. Kaikilla muillakin sivuilla joutuu selaamaan, että pääsee lukemaan sisältöä.

Näyttökaappauksesta näkyy selvästi myös kuvan hyödyttömyys. Siihen olisi voitu lisätä teksti "Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852" ja jopa matrikkelin tekijän nimi. Näin käyttäjä olisi koko ajan tietoinen siitä, missä hän on. Eikä erehtyisi hakemaan ylioppilaita väärän ajan matrikkelista. Nyt kun valikko ei ole enää koko aikaa esillä vaan yläkulman klikkauksen takana, näkyvillä ei ole mitään viitettä toisen matrikkelin olemassaoloon. Alareunan linkki "Ylioppilasmatrikkelin etusivulle" vie kyseisen matrikkelin etusivulle, sillä yhteistä etusivua ei ole olemassa.

Alkuperäisten verkkojulkaisujen ratkaisujen säilyttämisessä on arvonsa. Mutta itse näkisin mielelläni sen verran uudistusta, että enää ei tarvitsisi nähdä puutteellisia ylioppilasmatrikkeliviittauksia vain siksi, että tekijätietojen löytäminen vaatii vaivaa. Veli-Matti-Aution osuuden julkaisuaika (vuosi 2010) piti parhaillaan työstettävään julkaisuun kaivaa esiin STT:n tiedotteesta.

Olisi myös hienoa nähdä kokonaisuudessa linkki Veli-Matti Aution vuosien 1900-1907 ylioppilaista keräämiin tietoihin, jotka ovat pdf-muodossa ladattavissa Helsingin yliopiston arkiston... niin, mikähän tuo lie?  Arkki1640-järjestelmän komeaa bannerikuvaa ei onneksi ole tuotu selailunäkymään, mutta se tarkoittaa, että käyttäjä saa tietää olinpaikkansa vain painamalla koti-ikonia.

Helsingin yliopiston arkisto on myös digitoinut paljon 1800-luvun alkuperäisiä ylioppilasluetteloita, jotka todennäköisesti kiinnostaisivat samoja ihmisiä kuin matrikkelit. Henkilötietoja kuten 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ylioppilaiden ilmoittamia osoitetietoja puolestaan sisältyy Kansalliskirjaston digitoimiin yliopistopainatteisiin. Näistä voisi "joku" koota paketin ylioppilaiden henkilöhistorian tutkimisesta.