Uudeltakirkolta Yleisessä näyttelyssä

Keskushallin yläosa Spåren huvilan ja katolisen kirkon välissä
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.

(Jatkoa eiliseen Helsinkiin saapumiseen.)

Seuraavana päivänä olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa läsnä. Sen tapaukset ovat jo sanomalehdissä kerrotut. Sen kumminkin sanon, että ruotsinkieli sielläkin oli päällimmäisenä, eikä niinkuin yleisö edeltäpäin toivoi. Kyllä se jälemmin suomennettiin. Mutta eikös tuo jo aikaan nähden olisi ollut sopivampi päinvastoin, ainakin se kansan mielen olisi paremmin tyydyttänyt, vaan kyllä sekin aika vielä koittaa, että mokomat asiat suomesta ruotsinnetaan. 

Sitten läksimme Suomen yleistä näytelöä katsomaan, johon osasimme ajurien avulla, seisauttaen oven eteen, josta kohta vilkaisin päällekirjoitusta oven päällä, josta astui silmiini muukalaispuustavilla päällekirjoitus: E Labore Omnium Omnibus robur. Astuttuamme sisälle haihtui kohta synkeys mielestämme, kun äkkiä avautui silmiemme eteen mokoma loistavuus ja somasti järjestetty tavarain paljous, ettemme oikein tahtoneet uskoa silmiämme ja ajattelimme, onkohan tämä vain kaikki suomalaisten käsialaa, voipiko Suomi, jota sanotaan köyhäksi, tarjota jo tämmöisen paljouden kaikenmoisia teoksia yleisön nähtäväksi. Iloksemme saimme kuulla, että kaikki ne on Suomesta. 

Tehtaiden teokset olivat sanalla sanoen mitä puhtaimmin tehtyjä. Suurin kaikista oli höyryveturi vaunuineen, erittäin puhtaasti rakettu. Tampereen tehtaalta oli kutomakone, jota höyryn voima piti käytännössä ja jolla valmisti kukiteltua pöytäliina; samoten toinen pienempi kutomakone, joka valmisti erittäisin joutuisaan pitkän viiruista pumpulikangasta. Tärkeimmät maanviljelijöille olivat lapiot, kuokat, kirveet, piilut, vasarat, naulat, tatikot, y. m. useimmista maamme tehdaista ja kaikki puhdasta työtä. Turun laiva veistämöltä oli erittäin huomiota puoleensa vetäviä esineitä, touvia, nuoria, blokkia y. m. laatuisia teoksia ja sluuppi kovin puhtaasti tehty, jos tuolla näkyi olevan hintaakin 2400 m. Sortavalasta oli erittäin hyviä sieroja, jotka ansaitsevat tulla maanviljelijäin huomioon. Nurmijärveltä oli nähtävästi tarkoitustansa täyttävä laita-astiain sorvaustuolin malli. Vahinko vaan, ettei kaikilla esineillä ollut hintaa luettavana. 

Hämeenlinnasta oli sokuriteoksista huomiota puoleensa vetävä sokurista tehty laiva ja väestö. Porsliini- ja lasiteoksia oli useammista tehtaista erittäin viehättäviä. Sitten oli sokuria, saippuata, juomia, viljoja, tupakkitehtaiden teoksia, tehtaiden vaate- ja neulomateoksia jos jonkin laatuisia, fiskarin veitsiä ja kahvelia ihmeteltäviä somuudeltaan. Keskellä näyttelöä oli iso suihkukaivo koristettu kaikenmoisilla kasveilla. Kalastus aseita näkyi olevan vähässä määrässä. Kotiteokset vetivät erittäin huomiomme puoleensa, jotka jokseenkin näkyvät kilpailevan tehtaiden teosten rinnalla. Soma oli myöskin sukan neulomakone, joka oli veivistä väännettävä ja valmisti varvin joka väänöksellä sukkaa. Keskellä näyttelöä nähtiin iso kello, joka osoitti ajan kulua. Kelloja oli useimpia maalaisienkin tekemiä oikein kronomederia. Kansakoululaisten teokset usealta kulmalta olivat erittäin somasti tehtyjä ja huomiota puoleensa vetäviä, kukkais kasveja erittäin hyvästi hoitettuja. Maalausteokset olivat niin viehättävän elävästi valmistettu, ettei voinut kylliksensä katsella. 

Maanviljelysosastossa oli puimakoneita, myllyjä, sahoja, höyryn voimalla ja hevosvoimalla käytettäviä; niitto- ja leikkuu-koneita, aatroja monesta laadusta, viskoo masinoita monen moisia, haravia hevosvoimalla käytettäviä, nauriin kylvukoneita käsivoimalla käytettäviä, y.m., joita kaikkia on mahdoton luetella. Yllä luettuja aseita saavat halulliset tilata Helsingistä hra Lars Thuringilta, Aleksanderin katua n:ro 11. 

Edellisessä näyttelössä oli myöskin vanhan-aikaisia kokoelmia aseita ja talouden kapineita, pukuja ja kokonaisia vaateparsiakin ynnä huonekuvauksia, henkilöt asetettu sisään ennen aikaiseen järjestykseen ja pukimiin hyvin vanhan aikuisia. Olin unehuttaa elukat mainitsematta: siellä oli hevosia, lehmiä, sikoja, lampaita, oinaita, kukkoja ja kanoja oli vähäisen. Elukat olivat useampaa eri routua, kaikki hyvästi hoidettuja. (Ilmarinen 13.9.1876)