Jumalan Parannus ja Varma Kosto

Pari päivää sitten sukututkijoiden ryhmässä jaettiin kuva Helsingin kastelistasta, jossa joulukuussa 1895 oli vastasyntyneen etuniminä selvällä suomella Jumalan Parannus. Keskustelussa tuotiin esiin minulle jo tuttu Muista Siveys Kyläkoski, mutta myös monia muita kuten perhe, jonka lapset olivat Elä Aina Ilona, Aina Varma Kaisa ja Jopa Artturi Tuli, pitkän elämän elänyt Aina Tuska Vaiva, Kokkolassa heinäkuussa 1898 kastettu Kaarle Toivottu Poika, vuonna 1881 syntynyt Aina Oiva Onni Sofia, karjalainen Raittiina Sievä, Vesilahdelta Aina Oiva Onni Sofia ja etunimi-sukunimi yhdistelmä Aina Altis Alapää. 

Linkitettiin myös vanhaan SukuForum-keskusteluun, jossa mainittiin m.m. Turtolassa vuonna 1870 syntynyt Ole Onnellinen, räisäläisen opettajan poika Neuvo Nero Nikodemus ja tytär Nöyrä Naima Nopia, joiden sisarus taisi olla Noiva Norja Nouta, Jokioisissa 1882 syntynyt Innokas Tuomo Urho. Kari Kujansuu kontribuoi Viljakkalan kauppiaan lapsisarjan Armas Sulho, Kaunis Ilma, Jalo Uros, Raitis Veikko ja Hyvä Onni, kappalaisen lapset Terve Taimi, Mainio Alku, Pieni Eine ja Ujo Sulho, sekä nimet Siivo Neiti, Tunne Elämä, Tahto Rakas, Himo Urpu, Siro Lemmitty ja Hertta Herranlahja. (Tätä pätkää tehdessä löytyi vuonna 1921 syntynyt Kauno Armas Lemmitty ja vuonna 1938 avioliittoon kuulutettu Usko Armas Lemmitty.)

Asiallisin kommentti aloittajalle oli "Jumalan Parannus on sanatarkka käännös heprealaisesta nimestä רפאל (Rafael). Tällaisia nimiä näkee satunnaisesti 1800- ja 1900-luvun taitteessa syntyneillä." Omaan kommenttiini sain lisätietolinkit Elisa-Marja Lampisen graduun Dramaattinen wannabe vai pelloissa juokseva maalaislapsi? Mielikuvia harvinaisista etunimistä ja Arja Lampisen artikkeliin Jyväskylän uniikkinimet. Vastaavaa tietopläjäystä en saanut viimevuotisessa etunimiklinikassa (videon kohdassa 55:12).

Tuolloin ja nyt tuli päällimmäisenä mieleen nimi Varma Kosto, josta luulin jo blogiin kirjoittaneeni, mutta haun perusteella en. Paikataan.

Varhaisinta Varma Kostoa ei kastettu vuoden 1918 sodan jälkeen vaan ensimmäinen julkisuuteen tuotu nimen kantaja syntyi jo vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Neljättä vuotta sitten antoi työm. O. A. Turunen Pielisjärvellä pojalleen nimeksi, Varma Kosto. Silloin kirkkoherra Kyander kauhistui kovasti mainittua nimeä, kysyen mitä se tarkoittaa. Sai vastaukseksi että se kostaa kaikki esi-isillensä tehdyt vääryydet. Tämä oli hänestä niin hirveä vastaus että on monta kertaa surkutellut ihmisille sitä jälestäpäin.

Nyt kun Turuselta kuoli lapsi niin näki Rovasri Hahl taas tuon saman nimen papinkirjassa. Häntä kohtasi sama kauhistus kuin edellistäkin, sanoen että kosto voi tulla itsellenne. (Rajavahti 25.5.1912)

Varma Kosto Turunen oli kuollut 3 vuoden 4 kuukauden ja 2 päivän iässä (Perä-Pohjolainen 10.9.1912) Vuonna 1913 syntyneestä veljestään tuli aikuisena sosialidemokraattien kansanedustaja. Samaa ikäluokkaa veljesten kanssa oli Varma Kosto Hakkarainen (Karjala 22.5.1934).

Useimmin nimi Varma Kosto toki liitetään vuoden 1918 sotaan. Uuden Sosialidemokraatin 4.12.1918 julkaistun näytenumeron kansi oli täynnä kuolinilmoituksia, mutta aivan ensimmäisenä Rantalat Ruovedeltä ilmoittivat nimenneensä poikansa Varmaksi Kostoksi.  Jo pari kuukautta aiemmin oli todettu, että "Helsingin yleisellä synnytyslaitoksella ovat eräät naiset tahtoneet tuoda mielialansa julki todella punakaartilaismaisella tavalla. Lapsille on nimittäin annettu sellaisia nimiä kuin Varma kosto, Vapaa Taisto j.n.e." (Uusi Aura 9.10.1918)

Osana arvostelua todettiin "Ihminen päättää, Jumala säätää. Viime sunnuntaina ilmoitettiin Kuopion kirkossa jumalanpalveluksen loputtua kuolleiden luettelossa m. m. lapsi Varma Kosto Koponen, kuollut 6 kk. ikäisenä." (Uusi Aura 27.3.1920)

Varma Kosto oli ilmeisesti yleisimpiä nimiä, mutta kritiikissä mainitaan myös Valko Inho ja Leimu Aina (Vaasa 10.5.1928). Asiaa muisteltiin vielä vuosikymmen myöhemmin: "Kapinan jälkeen annettiin täällä eräällä taholla lapsille sellaisia nimiä kuin Varma Kosto, Veri-Viha ja Kullervon Kirous. Joku lienee tarjonnut sellaistakin kuin Kuolema Porvarille, mutta sanotaan papin - nämä kaikki kastettiin evankelis-luterialisen kirkon rituaalien mukaan - kieltäytyneen sellaista nimeä kasteella vahvistamasta." (Kauppalehti 23.2.1933)

Kritiikki ei hävittänyt merkityksellistä nimeämistä vasemmistolaisperheissä. Kokonaiselle aatesuuntaukselle nimensä antanut Taisto Jalo Sinisalo syntyi vuonna 1926.

Palaten alun Jumalan Parannukseen on syytä muistuttaa, että samainen Jumala oli se, "joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle". Varma Kosto on siis - niin haluten - ymmärrettävissä myös jkristillisenä nimenä.