Kun kohde on taustalla

Moneen kertaan toistamani opetus "Missään tietokannassa ei ole kaikkea" kaipaa jatko-osaa: "Mistään tietokannasta et löydä kaikkea mahdollista, ainakaan kuvatietokannasta". Ihan oikeasti kuvittelin haravoineeni Töölön Taipale -projektiini Helsingin kaupunginmuseon digitoimista kuvista "kaiken" mahdollisen. Tietenkin tiedostin mahdollisuuden, että kuvia digitoidaan lisää, mutta että haustani paljastuisi merkittävä aukko...

Kuten niin monet muutkin tarinat, tämä alkaa Twitteristä, jonne botti jakoi noin vuodelle 1870 ajoitetun Eugen Hoffersin valokuvan Töölönlahti ja Töölön sokeritehdas Alppilasta nähtynä, oikealla Mäntymäki. Kuvasta tuli oitis mieleen mahdollisuus, että taistalla näkyy Taipale. Mutta kun menin Helsinkikuvia-sivustolle, kyseinen kuva ei ollut Taipale-kokoelmassani. Argh! ja ei kun suurentelemaan kuvia ja täydentämään kokoelmaa.

Yksinomaan Hoffersin valokuvaa katsoen kolmiulotteisen ajattelurajoittein vasemman reunan puutalojen sijoittaminen ei onnistunut. Mutta onnekkaasti Signe Brander oli ottanut vuonna 1912 lähes samasta paikasta kuvan, jossa teollisuuslaitokset olivat hieman muuttaneet muotoaan, mutta oletettavasti samaa mittakaavaa. Taipaleen tunnistaminen on tästä yksinkertaista, sillä tehdasrakennus. 

Branderin neljä vuotta aiemmin Kansallismuseon tornista ottamassa kuvassa voin melkein (ks. aiempi kommentti kolmiulotteisen hahmotuksen kyvyttömyydestä) hahmottaa molempien kuvien katselinjan oikeasta reunasta vasemmalle sokeritehtaan eteläpuolelta tämän otteen vasemman reunan keskellä olevaan tehdasrakennukseen.

Tämän reenin (ja kuuden vuoden hutkimuksen) jälkeen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia tunnistaa toisesta suunnasta Carl Adolh Hårdhin vuonna 1867 ottaman kuvan komeaa rakennusta.

Mutta... täytynee työntää Twitteriin besserwisseröitäväksi.