Vielä yhteenkasvaneista kaksosista

Viime kesänä vastaan tullut aihe ei ole jättänyt rauhaan.

1) Suhtautumisen varhaishistoriasta on voinut selvitä jotain ruotsalaisessa projektissa Utomordentliga kroppar i naturens utkant. Monster i svensk naturalhistoria, 1630-1830, mutta en saa tolkkua onko päättynyt vuonna 2012 vai edelleen käynnissä ja onko ilmestynyt tai ilmestymässä jotain. Jos tekisin tosissani, kysyisin tutkijalta eli Maja Bondestamilta.

2) Ruotsissa on ainakin viime aikoina ollut käynnissä debatti Göteborgin luonnonhistoriallisen museon ihmisjäännekokoelman tarkoituksellisesta tuhoamisesta. Näiden joukossa on lasipurkkiin ja formaliiniin säilötyt kaksoset vuodelta 1863. Liekö sattumaa, että Lunds universitets årsskriftin vuoden 1864 ensimmäisessä numerossa on artikkeli Om missfoster?

Nykyaikainen paikallislehti näki asialliseksi julkaista purkista kuvan, mutta ei kertonut "näytteen" taustasta enempää. Kuvia näin etsiessäni kesällä kirjastossa vanhoista ääketieteellisistä lehdistä tietoa ja osin juuri siksi luovuin ajatuksesta tarjota aiheesta esitystä 1800-luvun päiville. Tuli liian todelliseksi. Muistiinpanoni kirjastosta olen joko hukannut tai hävittänyt.

3) Ruotsalaisessa lääketieteellisessä lehdessä Hygeia on tapaus vuodelta 1873 ja moderni Läkartidningen on kertonut tapauksesta vuonna 1847. Axel Jäderholmin artikkelissa Om de Siamesiske tvillingarna och andra dubbelbildningar af menniskor (Tidskrift för antropologi och kulturhistoria utgifven av Antropologiska sällskapet i Stockholm 1 (1873)) vilahtaa tapaus Göteborgista ja yksi kuvitus perustuu Karolinska institutetin näytteeseen

Kesällä tekemäni haut ruotsalaisissa digitoiduissa sanomalehdissä tuottivat nollatuloksen, mutta en suuremmalti yllättynyt kun (jo) kaksi tuli  vastaan järjestelmällisessä läpiluvussa.

Posttidningar 12.2.1733

Posttidningar 21.7.1755

Ainakin jälkimmäiselle tehtiin ruumiinavaus ja oli 6 hopeaäyrillä nähtävissä Tukholmassa.

Posttidningar 14.8.1755

4) Aiemmissa täydennysosissa totesin, että Juha Vuorela oli löytänyt yhden tapauksen Rautalammilta helmikuulta 1794. SukuForumilla T. Kukkonen jakoi havainnon Viipurin maaseurakunnan haudatuista vuodelta 1812:

5) Tuorein esimerkki suhtautumisesta tuli vastaan Ylioppilaslehdessä 7/1916, jossa nuorten tutkijoiden henkilöhaastattelujen sarjassa oli vuorossa Yrjö Kajava.

— Luetko Sinä kolmea neljää opusta yht'aikaa, ihmettelin sisään astuessani.
— »Ihmisen anatomiasta» hankitaan uutta painosta. Täytyy sitä varten seurailla hiukan asioita.
— Suunnitteletko mitään uutta suomenkielistä — noin suurempaa.
— Aina jotain. Mutta ei puhuta niistä vielä. Olin ymmärtävinäni, että olisin jonkinmoisen haastattelun uhri. Tahtooko Ylioppilaslehti nyt tietää jotain ylilukuisista nisistä?
— Ei puhuta »haastattelusta». Pöristään vain muuten. Voi jeeveli, tämäpäs on laite!
Hyppysiini oli ilmestynyt kuva sikiöstä, jolla oli kaksi päätä.
— Se on äskettäin syntynyt täällä laitoksella. Sydän toimi ennen synnytyksen, mutta piti panna kahteen palaseen, jotta äiti pelastuisi. Tuollainen se on sivulta — ja tuollainen takaa —. Jos haluat nähdä, mitä ihmiskunta tällä alalla on produseerannut niin - - - Jaa, tässä on myöskin täällä syntynyt sikiö, jolla on samoin kaksi päätä, toinen vain hiukan omituisessa paikassa — selän alapäässä. Nimittäin ei vain tavallinen loppupää, vaan oikea pään puolikas, jossa on korva, silmä ja suun aihe. Jos silmäilet tuota opusta, niin löydät monenlaisia.