Ruotsin ajan digitointeja Kansalliskirjastossa

Kansalliskirjasto kertoi eilen 1500 uudesta Ruotsin ajan painatedigitoinnista tiedotteella ja blogitekstillä. Jälkimmäisessä Jussi-Pekka Hakkarainen kertoi rehellisesti haasteista. Ei ainoastaan rahan puutteesta vaan siitä, että digitointeja ei ole tehty systemaattisesti ja osa kokoelmasta on itseasiassa toisaalta saatuja kopsuja, joita ei kannata digitoida. Tähän törmäsin, kun mielessäni oli Turun akatemian väitöskirjoihin liittyvä tutkimusidea, joka muuttui järjettömäksi (lue: työtä vaativaksi) kun olisi pitänyt pähkäillä, mitkä väitöskirjat puuttuvat digitoinneista, jotka on tehty vain Suomessa olevista alkuperäisistä.

Mutta mitäs nyt on sitten tarjolla? Almanakkoja! Joita olen 1700-luvulta kirjaimellisesti viikon sisään tihrustanut Kansalliskirjastossa mikrokortilta ja fiilistellyt paperisina erikoislukusalissa. Edelliseen ei enää tarvi ryhtyä, sillä setissä näyttää olevan samat almanakat. Eli ei ruotsinkielisiä almanakkoja suurimmalta osalta 1700-lukua, sillä Reenpään kokoelman tai Almanakkatoimistossa (käsittääkseni olevat) kappaleet eivät kuulu tähän kokoelmaan. Helpommin korjattava nipotuksen aihe on se, että esittelytekstin mukaan "Kokoelma sisältää suomen- ja ruotsinkielisiä almanakkoja vuosilta 1608-1809." vaikka mukana on myös saamenkielisiä almanakkoja. Tai en minä tiedä onko se mitään oikeaa saamenkieltä, mutta sellaista se esittää.

Arkkiveisuja! Osuinkoihan näihin vahingossa pari päivää sitten hakiessani Tuomas Ragvaldinpojan tuotoksia? Nipotusta (taas) kokoelman esittelytekstistä, joka kuuluu "Pääsääntöisesti yhden painoarkin (16 sivua) laajuisia painatteita. Sisältävät yleensä lauluja, vanhimmat lähinnä virsiä. Joukossa on jonkin verraan satuja." Tässä näkymässä ei näy se, että tämä arkkiveisusetti on alakokoelma Ruotsin ajan kokoelmalle. Eikä se, että se on jossain kokoelmamuodostusvaiheessa rajattu kattamaan vain (?) suomenkielisiä painatteita. Eikä käy ilmi se, että on (tai ei ole) digitoitu kaikki, mitä sillä jollain periaateella on kokoelmaksi muodostettu.

Asetukset, jee! Kirjoitin juuri eilen esseeseen pätkää kirkoissa luetuista kuulutuksista eli tämäkin setti on erinomaisen ajankohtainen. Aiemmin olen vastaaviin tutustunut Kotuksen korpuksissa, mikä on ollut yksinkertaisempaa, mutta myös antoisaa, joten ehkä täältäkin löytyy mielenkiintoisia juttuja, jos olisi aikaa käydä läpi. Esittelyteksti on aiempia parempi, mutta partitiiviin turvautuminen vähentää pisteitä:

"Kokoelma sisältää suomen- ja ruotsinkielisiä asetuksia. Asetuksiin sisältyvät myös muita virallisjulkaisuja kuten mm. rukouspäiväjulistukset eli plakaatit (placat), julkiset kuulutukset (kungörelse) sekä esim. sotavoitoista ja kuninkaallisten lasten syntymästä kertovat kiitoskirjeet."

Ja rakkain aineisto: henkilökirjallisuus!!! Eli kokoelmakuvauksen sanoin: "Kokoelmaan sisältyvät ruumissaarnat, hautajaispuheita ja onnittelurunoja – myös kuninkaallisten ja ruhtinaallisten osalta." Digitoituja painatteita on 331, joten tässä ei ole mikään "kaikki", mutta en keksi miten kokonaisuus on muodostettu. Kattavuutta voi verrata mikrokorttiluetteloihin Suorasanaiset henkilökirjaset vuoteen 1809 ja Runomuotoiset henkilökirjaset, joissa on toki mukana aineistoa, joka ei ole alkuperäisenä Kansalliskirjastossa, eikä täten olisi voinut tulla digitoitua. Mutta kun silmäilyssä ei näy yhtään hääpainatetta, jotka ovat aina onnittelurunoja...

Ruotsin ajan kirjallisuudessa on myös alakokoelmat Academica, Hartauskirjallisuus ja Saarnakirjallisuus. Viimeksi mainitussa "myös rukouspäivätekstejä, joita alettiin julkaista 1700-luvun loppupuolella rukouspäiväjulkaisuista erillisinä". Eli esimerkiksi Kuning:sen maj:tin asetetut suurten rukous=päiwäin textit (1805), jotka eivät nyt sitten asettamisestaan huolimatta ole asetuksia... Tulossa "vuosien 2020 ja 2021 aikana" Hengellisten laulukirjojen, Historian ja Kalentereiden alakokoelmat, joista yhdessä on jo sisältöä.

Blogitekstissä ei mainita alakokoelmaa Oikeus- ja valtiotiede, jonka kuvausteksti vasta onkin helmi:

Kokoelma sisältää lakikirjoja, rauhansopimuksia, valtiopäiväkirjallisuutta, hovioikeuden kiertokirjeitä, oikeusjuttuja, maaherran kuulutuksia, pienpainatteita kaupungeista ja maaseudulta sekä painatteita tullitaksoista ja kuittikirjoja.

Digitointi on ilmeisesti vaiheessa, mutta näkyvissä on edellä mainittuihin kirkonkuulutuksiin liittyen muutamia Vaasan lääninhallituksen kuulutuksia. Nämä ovat olleet käytössä mikrokorteilla ja tutustuminen on ollut pitkään tehtävälistalla, joten jään odottamaan jatkoa. Ja ehkä myös käyttöliittymän ja/tai kokoelmarakenteen parannusta. Vai pitäisikö siirtyä Finnaan?

P. S. Elise Garritzen julkaisi eilen hienon englanninkielisen blogitekstin siitä, miten tärkeää on ymmärtää mitä on digitoitu ja miksi.

Kuva julkaisun Discursus academicus de tabellario kannesta.