Pääsiäisruohosta

Tuttavani Ainur Elmgren alkoi muutama päivä sitten miettiä suomalaista rairuohoperinnettä, jota ei esimerkiksi Ruotsissa ole. Hän oli Kirkko ja kaupunki -lehden jutusta löytänyt pätkän

Rairuohon kasvattaminen on varsin uusi pääsiäisperinne. Varhaisimpia suomalaisia mainintoja siitä on Kotilieden ohje vuodelta 1936, jossa neuvotaan kylvämään ”pääsiäisniitty pöydänsomisteeksi”. Tapa yleistyi vasta 1960-luvulla. Viime vuosina pääsiäiskoristeena on saavuttanut suosiota myös ohra, joka kasvattaa rairuohoa vahvemman oraan.

Sabzeh. (Amiralis, Wikimedia CC BY-SA) 

Ainurin mielenkiinnon oli herättänyt persialaiseen maaliskuussa vietettävään uudenvuoden juhlaan kuuluva sabzeh, joka on idätettyä vehnänorasta. Onko tavoilla joku yhteys? Vai onko vain "luonnollista", että uuden kasvukauden kynnyksellä yritetään förskottia? Italialaisen antropologin Salvatore D’Onofrion tekstissä on vakuuttava määrä esimerkkejä, varhaisin Ptolemaiosten Egyptistä.

Ainurin tuttava huomautti, että Venäjällä on tapana pääsiäiseksi idättää jotain, usein kauraa. Wikipedia vahvistaa tämän mainitsemalla vehnänoraat osana ukrainalaista pääsiäismuna-asetelmaa. Oliko tämä tapa käytössä Karjalassa, josta sen olisi ollut yksinkertaisinta päätyä Suomeen?

Pääsiäismunat ja ruoho kuuluivat yhteen toisella tavalla perinteessä, josta kerrottin suomalaisille lapsille lehdessä Koitto 21/1903:

Saksalaiset menettelevät pääsiäisenä myöskin niin, että värjäävät munia, mutta sitte ne piilotetaan nurmikkoon ruohoihin — heillä kun tavallisesti pääsiäisenä on jo ruohoa. Ja lapsille sanotaan, että pääsiäisjänis on piilottanut munat ja lapset saavat niitä sitten hakea.

Ainakin minulle tämä tapa on tutumpi Yhdysvalloista. Verkkosivujen mukaan saksalaisena perinteenä siellä omaksuttiin myös se, että munat aseteltiin ruoholla vuorattuihin, linnunpesää muistuttaviin koreihin. Ruoho vaihtui aikanaan ohueksi paperinauhaksi, joka ei aiina ole vihreää. Viime vuosina on sitten alettu neuvoa, että oikeatakin ruohoa (tai vehnänoraita) voisi kasvattaa.

Verkkosivujen mukaan "Vehnänoraassa on mieto, ruohomainen, miellyttävän raikas maku" eli se ei ole "katkera ruoho", joka kuuluu syötäväksi juutalaisella pääsiäisaterialla, jotta muistettaisiin Egyptin orjuuden kovuus. Näiden erityisestä kasvatuksesta ei ole mitään puhetta, mutta sopivalla kasvivalinnalla voisi päästä kiinni tähänkin perinteeseen, joka mahdollisesti kuului jo Jeesuksen ja opetuslapsien ateriaan?

Rairuohon kasvatusta Jeesuksen nimissä ei ainakaan Vihreän langan kolumnisti suosittele:

Raamatussa lusteilla on huono maine: Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen, jossa pelto kasvaa lustetta nisun ohella. Vaikka tässä puhutaan luultavasti myrkkyraiheinästä, peräänkuuluttaisin fundamentalistista tulkintaa, jonka perusteella rairuohot koottaisiin ja sidottaisiin kimppuun poltettavaksi (Matt. 13:30).