"Ateisti ekalla teologian kurssillaan. Luennoitsijat esittäytyvät joko systemaattisen tai käytännöllisen teologian tutkijoina ja olen aivan pihalla. Voitaisko mennä siihen reformaatioon, josta on sentään joku käsitys?" Mikko Manka kommentoi "Eikös se ole hyvä, että on pihalla? Tietää, ettei tiedä, jolloin oppimismahdollisuudet ja -motivaatio ovat kohdillaan?" Juu, mutta toivoin löytäväni ja täyttäväni aukkoja reformaatiosta enkä teologian lajeista, joiden rajat näyttivät luennoitsijoiden kommentoinnin perusteella olevan varsin hataria.
Varsinaisesta sisällöstä kirjoitin pari sivua muistiinpanoja, joiden sisällön voi tiivistää "reformaatioita oli useita", "osa niistä pyrki restituutioon" ja "uskonpuhdistus ei ole kovin vanha sana". Pitää hiukan laventaa, että saan sivun opintopäiväkirjaa aikaiseksi. Mutta koska se heitetään plagiaatintunnistukseen, en voi käyttää samaa sisältöä täällä.
"3 tunnin luento puolivälissä. Mukava keskusteleva tyyli, ei leipäpappihenkeä. Suorituksen osana luentopäiväkirja, mutta hämmentävän moni perusopiskelijan näköinen ei tee muistiinpanoja." Muutamat näköpiirissäni olevat myös pelasivat tietokonepelejä. Teologian kurssilla huomasi olevansa, sillä yksi opiskelija otti raamatun esiin tauolla ja yhdellä oli risti tatuoituna niskaan.
"Just kun kehuin niin sitten tauon jälkeen luennolla puhutaan puppua ja väitettiin, ettei reformaation 100-vuotispäivää noteerattu vuonna 1617. Kun sitä nimen omaan pidetään ekana pyöreiden vuosien juhlintana." Olli Bäckström liittyi tunnelmaan kommentoiden "Tämmöinen väite saisi Johannes Burkhardtin kääntymään haudassaan, mikäli hän olisi kuollut (mitä hän tosin vaikuttaa olevan suomalaisille teologeille)."
Minähän en Burkhardtin tutkimuksia tunne, mutta hetken mietittyäni muistin mistä 1617 jubileumi ja sen yhteys 30-vuotiseen sotaan oli tuttu juttu. BBC:n podcastin A History of the World in 100 Objects jaksosta Reformation centenary broadsheet. (Kuva kyseisestä painatteesta Wikimediasta.)
Keskusteleva henki jatkui ja porukalta kysyttiin miten luterilaisuus on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Nostin käteni melko varhaisessa vaiheessa ja huomautin, että valtion ja kirkon läheinen suhde oli muodostanut sadoiksi vuosiksi yhden totuuden maan. Sitten kuuntelin melko kauhuissani muiden kontribuutioita.
"Opiskelija kirkkain silmin ehdottaa työmoraalia luterilaisuuden vaikutuksena suomalaiseen yhteiskuntaan. Siis oikeesti. Suomen kieli, koulutustaso,... Kansallinen erityisyyskin nousi jo esiin." "Hyvinvointivaltiokin menee täällä luterilaisuuden piikkiin. Luennoitsija sentään huomauttaa, että kaikki eivät ole samaa mieltä."
Lopuksi käytiin kiitettävän yksityiskohtaisesti kurssin suoritukseen vaadittavat tehtävät. Yhdellä oli kuitenkin kysyttävää ja twiittasin viimeiseksi "Aineistotehtävässä pitää analysoida Lutherin teksti. Opiskelija kysyy, onko kirjallisuutta pakko käyttää. Haluaisi tehdä ilman!?" No, ehkä kyseessä oli hikari, jolle esim. kysymykseen "Missä historiallisessa tilanteessa ja miksi teos on kirjoitettu?" vastaaminen oli triviaalia. Tosin epäilen, ettei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti