Ainakin Haukijärven historiaa tutkiva on uusien kuvien pariin löytänyt tiensä. Hän kirjoittaa:
Näistä perukirjoista olen suurimman osan tutkinut jo aiemmin paperisina Turun maakunta-arkistossa. Se oli sikäli antoisampaa, että mukana oli virkatodistuksia ja testamentteja, joita ei digitoinnissa ole kuvattu.Mutta, mutta. Kyse ei ole siitä, että digitoijat olisivat loikkineet liitteiden ohi. Vaan siitä, että on tiedotteen mukaan digitoitu RENOVOIDUT perukirjat... vai onko kuitenkaan? Kun tein haun 'tuomiokun' digitaaliarkiston puolella, esiin tuli entisin maakunta-arkiston lyhentein varustettuja otsikkoja (ei kuitenkaan aivan säännönmukaisesti), missään ei näkynyt sanaa renovointi ja kun kurkkasin yhteen 1800-luvun alkupuolen perukirjaan, sen allekirjoitukset vaikuttivat alkuperäisiltä.
Ja digitointi näytti - ylläri-pylläri - mikrofilmiltä tehdyltä vaikka voi kyllä olla harmaasävyiseksi tallennettua paperikuvaustakin. ArkivDigitalissa vuoden pyörittyäni kotimaiset aineistot ovat tosi karuja. Onneksi SSHY:n vapaaehtoiset ovat kuvanneet originaaleja, joten voin näyttää eron ihan suomalaisella materiaalilla.
Tietääkö Kansallisarkisto mitä se on digitoinut ja miten? Tiedotteeseen palaten määritelmänä on "raastuvanoikeuksien ja tuomiokuntien 100 vuotta vanhemmat perukirjat (4 700 sidosta)" ja "autonomian ajan renovoituja tuomiokirjoja". Eli siis on heiltä turha hakea digitoituja perukirjoja ennen vuotta 1809? Nääh, kyllä 1700-luvunkin perukirjoja on digitoitu. Toivoisin selkeämpää ja yksiselitteisempää tiedotusta, jossa kerrottaisiin myös rehellisesti onko kuvattu paperia vai digitoitu mikrofilmiä.
Ja miten perukirjoja löytää? Siihen Kansallisarkiston tiedote ei ottanut mitenkään kantaa ja Arkistojen Portin Perukirjat-sivulla pääanti on muistutus siitä, että perukirjoja on useassa paikassa ja apuneuvot henkilökunnan selän takana. A ja O on tietää mihin tuomio- ja käräjäkuntaan pitäjä on milloinkin kuulunut ja onneksi SSS ei ole laittanut lukkojen taakse luetteloaan Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Käsittääkseni ei olisi aivan mahdotonta muuttaa sitä (tai sen lähdedokumenttia) tietorakenteeksi, jonka avulla hakuja voisi suoraviivaistaa, mutta eipä ole kukaan vielä tehnyt.
Toivottavasti mahdollisimman moni selailee perukirjoja Digihakemistossa ja jaksaa tehdä muiden työtä helpottavia merkintöjä. Hakemistoista puheen ollen pitää tietenkin muistaa, että seurakuntien arkistoissa oleviin perukirjoihin ja alkuperäisestä kuvattuihin voi SSHY:llä olla täydellisetkin hakemistot.
Niin ja muistettakoon, että Helsingin perukirjoja on digitoituina Helsingin kaupunginarkistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti