... alan kiroilla niin maan p*rkeleesti. (Todettakoon heti alkuun, että tämä kirjoitus pohjautuu vain mielipiteisiini, sillä en ole nähnyt minkään yliopiston tai auktoriteetin antamaa ohjetta aiheeseen.)
Tuorein tälläinen tapaus oli eilen, kun olin kirjastosta kantanut kotiin uudehkon artikkelikokoelman Onnettomuus ja onni. Kauppalaivojen haaksirikot ja pelastustoiminta Itämerellä 1600-1800-luvuilla. Otan esimerkkini Mikko Huhtamiehen artikkelista "Kolme mailia Helsingin pookista merelle". Huhtamies on senioritutkija, kirja on vertaisarvioitu ja SKS:n kustantama eli minua koulutetumpien ja kokeneempien ihmisten mukaan kaikki on OK.
Artikkelissa käytettiin useita tietokantoja. Osa on verkossa avoimesti saatavilla, mutta Huhtamiehellä on myös oma haaksirikkotietokantansa ja käytössään oli toinen toisten tutkijoiden tekemä hylkytietokanta, johon on yhdistelty tietoa useammasta lähteestä. Omastaan (s. 56) kuvaus on melko yksiselitteinen, sillä lähteitä on vain yksi. (Tosin tietoa on jätetty pois tavalla, jota alkuperäisaineistoa tuntematta ei hahmota.) Syntyy mielikuva, että jokaisesta haaksirikosta on taulukossa (eikä varsinaisessa rakenteellisessa tietokannassa) oma tietueensa eli rivinsä, jolla pitäisi (voida) olla melko lyhyt lähdeviite alkuperäiseen materiaaliin.
Herneen vedin nenään sivulla 21. Tekstissä on peräkkäin kaksi haaksirikkoa, joille molemmille on annettu lähdeviitteeksi "haaksirikkotietokanta". Vaikka ilmiselvästi kyse on sen yksittäisestä rivistä, jolle olisi annettavissa myös varsinainen asiakirjaviite.
Eihän (eihän!) historioitsijoiden digihumanismi tule olemaan sitä, että he kirjoittavat muistiinpanonsa taulukoksi ja sitten näyttäytyvät supertietoteknisinä viitaten kotikoneeseensa alkuperäislähteiden sijaan? Valitettavasti Huhtamiehen artikkeli ei ollut ensimmäinen tämän ilmiön esiintymä Suomessa ja siksi olen oikeasti huolestunut itse ilmiöstä sekä siitä, ettei se tunnu ketään muuta pännivän. Analogisestihan jokaikinen voisi tehdä lähdeviitteitä "muistiinpanojeni päällimmäiseen sivuun sinä maanantaina kun oli kova lumisade". Ellei tiedon rakenteelle tehdä olennaisia muutoksia, "tietokanta" on vain tavallista siistimpi muistiinpanolista. Jossa on syytä säilyttää tieto alkuperäislähteistä!!! Jotta niihin voidaan viitata, prkl.
Tietokantaan kokonaisuutena teksteissä on syytä viitata silloin, kun siihen on kohdistettu hakuja tai siitä tehdään kvantitatiivisia tiivistyksiä. Tällaisesta on artikkelissa esimerkki sivun 32 kaavio, johon Juutinrauman tullitileistä on tehty poiminnat. Artikkelin puitteissa "Lähde: STR" lienee tarkoituksenmukainen, mutta kyseisen tietokannan kanssa puljanneena tiedän, että en todennäköisesti saisi täsmälleen samaa kuvaa aikaiseksi, sillä en tiedä miten satamien hakukenttiä on käytetty.
Eli minusta
- artikkelissa (tai muussa tieteellistä esittävässä tekstissä) pitää julkisten tietokantojen yksittäisiin tietueisiin viitata niiden yksiselitteisellä tunnisteella tai tarvittaessa niiden yhdistelmällä
- jos artikkelissa hyödynnetään ei-julkista tietokantaa, pitää sen rakenne ja lähteet kuvata mahdollisimman yksityiskohtaisesti (ja mielellään huolehtia siitä, että tietokanta säilyy ja on avattavissa aktiivisen tutkimuskauden jälkeen muille)
- jos artikkelissa viitataan ei-julkisen tietokannan yksittäiseen tietueeseen, on tarkoituksenmukaisempaa kertoa sen alkuperäinen lähde kuin höpöttää tietokannasta
- jos artikkelissa viitataan kokonaiseen tietokantaan siksi, että siitä on tehty johtopäätöksiä tai koonti, olisi suotavaa, että tekstissä tai viitteessä kerrottaisiin mitä on tehty
Luonnollisestikin on A ja O, että artikkelin kirjoittaja itse tuntee käyttämänsä materiaalin ja tietokannat. Tästä kyseenalaisena esimerkkinä vielä sivu 44, jossa annetaan ymmärtää, että "silmäyksellä" on käyty läpi Lloydsissa vakuutettettujen alusten haaksirikot "tuona vuonna". Edellä oleva virke perustuu ilmeisesti Huhtamiehen tietokantaan joltain aikaväliltä, mutta kyseinen viite on jätetty kirjoittamatta. Edellinen mainittu vuosiluku on 1746, mutta silmäyksen lähdeviite on Wikipedia-sivulle List of shipwrecks in 1751. Siinä on ensimmäisen virkkeensä perusteella "some ships sunk, wrecked or otherwise lost during 1751". Lähteenä on Lloydsin listoja, mutta missään ei anneta ymmärtää, että niistä olisi poimittu kaikki haaksirikot. Toisin kuin Huhtamiehen tekstissä.
Toistettakoon vielä selvyyden vuoksi, että Huhtamiehen artikkeli on vertaisarvioitu ja minä en ole vertaisensa.
Toistettakoon vielä selvyyden vuoksi, että Huhtamiehen artikkeli on vertaisarvioitu ja minä en ole vertaisensa.
Kuvat
1 kommentti:
*mua pännii myös*
Lähetä kommentti