Sepän tyttären antama opetus

Maria Hagfors syntyi Lopen Sajaniemessä vuonna 1817 sepän tyttäreksi. Vanhempansa saivat vuonna 1818 papilta varoituksen epäsopuisesta avioliitosta eli kotielämä ei ollut auvoista. Mariankaan nuoruus ei ollut aivan vaiheeton, sillä pappi on rippikirjan huomautuskenttään ahtanut lukukelvottoman paljon tekstiä.

Solmittuaan avioliiton torpparin pojan kanssa 14.7.1850, Maria synnytti 3.5.1851 pojan, joka sai kasteessa nimekseen Augustinus. Perheen muuttaessa Vanajaan tapahtui onnettomuus, joka on ehkä osaltaan kannustanut Mariaa antamaan pojalleen parhaat mahdolliset lähtökohdat. Miten lie itse oppinut lukemaan ja kirjoittamaan? "Itsekseen"?

Augustinuksen kertoman mukaan

Seurakunnassa, jonne muutettiin, alkoi äitini, heti kun olin parantunut, harjoittaa minua lukemisessa. Kun aapinen ja katkismus olivat selvinä, harjoitti äiti muun ohessa myös kirjoitusta. Itsekseen opetellut kuin oli, ei hän luottanut omaan kirjoitustapaansa, vaan hankki minulle vanhoja ruotsinkielisiä oikeuden pöytäkirjoja (protokollia), ettei tarvinnut aivan orjallisesti pysytellä aapisen kannessa olevassa kirjoitusaakkos-taulussa. 

Sitten osti hän 5:llä kopeikalla pienen lasku-oppikirjan. Se oli isäni mielestä jo liikaa. Työmiehen poika ei sellaista tarvitse. Mutta äitini koetti puoliaan pitää, eikä isälläni ollut tapana pitkältä vastustella. 

Äitini selvitteli: "Meillä ei ole pojallemme perinnöksi eikä muuksi osuudeksi antamista maata eikä muutakaan omaisuutta, niin tarvitsee hänen edes saada oppia, muuten hänen täytyy tehdä ikänsä muiden hyväksi työtä, niinkuin isäkin on tehnyt. Jolla ei ole itsellään maata, harjoitelkoon jotain muutakin kuin maanmiljelystä, esim. käsityötä, kauppaa tai teollisuutta. Ja vaikka panisi hakemuksen siltavoudin virkaan, niin tarvitsee siinäkin kirjoitusta ja räkninkiä. Ja kunhan saa kotona oppia, hankkikoon kokemusta muualta." 

Ja kun ei ollut omassa kunnassa koulua eikä lainakirjastoa, lainasin läheisestä kaupungista, 5:n kilometrin päästä, joukon hyviä kirjoja.

Kaupungilla tarkoitetaan Hämeenlinnaa, jossa kirjasto avattiin vuonna 1861.

Lähteet: Työväen lehti 35/1896, Lopen kastetut, Lopen rippikirja 1846-1852 s. 298, Lopen rippikirja 1853-1859 s. 283, Lopen rikosluettelo, Lopen muuttaneiden luettelot, Vanajan muuttaneiden luettelot, Vanajan rippikirja 1852-1858 s. 281, Vanajan rippikirja 1859-1865 s. 311, Häme-wiki