Kyläkuvaajia ynnä muuta

Eilen alkoivat Kuva-arkistopäivät. Aamupäivän teemana olivat kyläkuvaajat, joiksi lasketaan maaseudulla muutakin kuin kotipiiriään kuvanneet. Osa sai maksun kuvista, osa ehkä ei? Mielessäni ryhmä yhdistyi oitis ITE-taiteeseen, joten korviin koski, kun Elina Heikka arvioi yhtä hienona näkemääni kuvaa "ateljeesäännöstön tahattomana rikkomisena". Kuvaajien voi ehkä argumentoida näkemiensä valokuvien kautta tuntevan kuvakonventioita, mutta eivätkö silloin voi rikkoa niitä myös tietoisesti?

Nina Sivén esitteli kaksi Pornaisten kyläkuvaajaa, joiden tuotantoa on esillä kirjaston Sanapaltti-sivustolla. Kuvien taustatietoja on kerätty monin tavoin ja kuvia on hyödynnetty koulun kotiseutuopetuksessa. Esimerkillistä, toisin kuin se, että sivustolla kuvien käyttölupaa tai käyttöluvattomuutta ei ole merkitty. Raha digitointiin on saatu Etelä-Suomen aluehallintovirastolta eli verovaroista.

Maatalousmuseo Sarkaan on myös päätynyt kaksi Elsa Hietalan esittelemää kyläkuvaajan kokoelmaa. Toinen on Finnassa, mutta siitä en saa kuvitusta tähän blogitekstiin, sillä Sarka ei ole määritellyt kuvilleen käyttöoikeuksia.

Taiteilija Edwina Goldstone oli kirpparilta ostanut vuonna 2012 lasinegoja, jotka kaikki ovat menetetyn Karjalan Vahvialan Nurmesta. Goldstone on setvinyt kuvia siitä asti ja huonokuntoisempia on vielä laatikon pohjalla odottamassa. Apua hän on saanut Vahviala-seuralta ja vastavuoroisesti antanut digitoimansa kuvat pitäjästä kiinnostuneiden käyttöön (FB-sivu). Apua negatiivien käsittelyyn taas oli pyynnöstä tullut nihkeästi - jos ollenkaan - Valokuvataiteen museolta ja Kansallisarkistolta.

Lounaan jälkeen kuulimme Turun museokeskuksen kuvakokoelmista ja niistä tehdystä kirjasta. Aki Pohjankyrö kertoi Helsingin kaupunginmuseon ison resolution kuvien avauksesta sivustoksi Helsinki-kuvia. Sen nimeksi oli ehdotettu Kuvaselaamoa! Taiv. kiitos joku järkevä oli laittanut hanttiin. Tässä maassa on jo ihan tarpeeksi geneerisiä nimiä paikallisille verkkopalveluille. Ja onneksi tässä siis vihdoin palvelu, josta saan luvallisesti kuvituskuvan.

Volker von Bonin 1963. HKM N210968. CC BY 4.0

Satu Savian esitys museoiden dokumentointityöstä oli tarkoitettu herättämään kysymyksiä, joihin en ei-museolaisena osaa ottaa kantaa. Viimeisenä puhuivat Kuvassa-yhdistyksen jäsenet. Törmäsin hankkeeseen Suku-päivillä Otaniemessä, mutta tutustuminen verkkomateriaaleihin jäti silloin hämmentyneen olon. Varsinkin kun Flickrissä kaikki (katsomani) kuvat olivat saaneet All rights reserved -merkinnän. Nyt ymmärsin kuinka alkutekijöissään hanke suomalaisesta muotokuvakuvastosta on.