Täydennysosia

1) Yllä ja alla Fyrenistä 12/1905 kuvitus naisten allekirjoittamalle poliittista väkivaltaa vastustavalle adressille, jota esittelin blogissa viisi vuotta sitten. Naisia ei esitetty Fyrenissä positiivisesti, eikä tässäkään tapauksessa.

2) Pitkässä listassa mainitsemani Arkistolaitoksen käyttörajoituksen poisto sai pidemmän tekstin Vankikortisto, akteja ja päätöstaltioita Annelin ajatuksia -blogissa. Myöhemmin sama kirjoittaja toteaa

Valtiorikosoikeuksien tuomioluetteloita ei ole avattu verkossa luettaviksi, vaan ne ovat edelleen käyttörajoituksen alaisia. En yhtään ymmärrä miksi, sillä nyt avatut valtiorikosylioikeuden aktit sisältävät paljon tarkempia tietoja tuomituista. Ei kai luettelomuoto tee niistä erilaisia? Toivoisin, että niitäkin voisi tutkia kotikoneella, kun ne kuitenkin on digitoitu.

Hyvä kysymys.

3) Kesäisessä 1802-kesämatkan luonnostelmassani jäi roikkumaan Taivassalon museon tieto, että "Kustaa IV Adolf yöpyi Viiasten kartanossa 1802, jossa on kuninkaan kamari. Kartanon omistajaa Henrik Gustaf Wittfooth'ia, kuningas kiittää kirjeessään ystäväkseen ja uskolliseksi palvelijakseen." (Sama edelleen Taivassalon aikajanalla) 1802-kirjaprojekti ei muuttanut matkareittiä niin, etä Viiainen olisi tullut mukaan, mutta otin uudelleen käteeni Ad. Neoviuksen kirjan Suomalainen ajantieto-kokoelma (1911), jossa sivulla 115 listataan Kustaa IV Adolfin vuodenvaihteessa 1800-01 tekemän Pietarin matkan paluussa "3.1.1801 Turussa, 4.1 Viiainen (Taivassalo), 5-6.1. Jurmo". Kun fakta on varma ja selvä, voisi sen oikein esittää?

4) 1802-projektin puitteissa yksi Rantasalmen palkituista miehistä (aiemmin marraskuun täydennyksissä) putkahti vielä kertaalleen esiin, ja kirjoitin SukuForumille: "Ruotsissa julkaistu Economiska Annaler on lokakuussa 1807 julkaissut asiakirjoja otsikolla Odlingar och Byggnader, verkställde af Finska Bonden Matts Mattson Huckain. Luettavissa tästä." Siististi painetuna luettelona oli kerrottu Hukkasen tilan yksityiskohdat!

5) Paljon kauempaa (bloginkin) menneisyydestä palasi ruutuun testamenttilehmä. Teemu Riihelä raportoi julkisessa FB-ryhmässä Harrastuksena sukututkimus 8.12.2016 "Tänään tuli vastaan kuolleiden ja haudattujen luettelosta 1900-luvun alusta merkinnät vainajan kohdalla, jos oli viety lehmä palkkioksi. Mikähän mahtaisi olla tuorein tapaus Suomesta? Nämä olivat Asikkalasta. Oli merkitty oikein päivämäärä milloin lehmä oli tuotu!"

6) Ihmettelemääni Valtioneuvoston kuvakeissiä käsitteli Jukka Kemppinen blogikirjoituksissa Valtioneuvoston kanslia ja Tekijänoikeus työsuhteessa , mutta en tullut niistä viisaammaksi. "Laskin valtioneuvoston kanslian kannanotoista 11 pahaa oikeudellista virhettä, joista kolme oli vakavia, siis perustuslaillista tasoa." ei kuullostanut hyvältä, mutta uskottavalta. Varsinkin joulukuisen uutisoinnin ja keskustelun valossa.

7) Hyppäykseni kvantitatiiviseen historiantutkimukseen (tässä ja tässä) toivat mieleen muistoja työuralta. Täydellinen flashback tuli kun Koneen rahoituspäätöksissä esiteltiin Mitä voimme oppia menneestä? Pakkomuuton vaikutukset evakkoperheisiin, sillä kvantihistoriasemmassa oli esitys samasta tutkimuskysymyksestä. Tutkijalta, joka ei ole rahoitetussa ryhmässä ja käyttää eri aineistoja. Positiivisesti voi ajatella, että kaksi hieman eri näkökulmaa luovat rikkaamman lopputuloksen, mutta duunissa, jossa aina löytyi joku toinen, joka yritti tehdä samaa kuin itse, kilpailuasetelma ei ollut koskaan hedelmällinen.