2) Kotimaan Arkistolaitos "aloitti syksyllä yhteistyön eurooppalaisen Mapire-karttapalvelun (www.mapire.eu) kanssa. Palvelu oikaisee ja sovittaa nykykarttoihin digitoituja vanhoja kartta-aineistoja näyttäviksi ja hyödyllisiksi "karttamatoiksi". Mattoja ja niiden metatietoja on mahdollista ostaa Mapiresta erilaisten verkkopalveluiden käyttöön. Kansallisarkisto tavoittelee yhteistyöllä paitsi karttojen parempaa käytettävyyttä, myös niiden suurempaa kansainvälistä näkyvyyttä."
Sääli, ettei vastaavaan löytynyt ei-kaupallista toimijaa. Mutta sosiaalisessa mediassa olen jo ehtinyt nähdä kehun Senaatin kartaston vertailtavuuteen nykykarttaan Mapiressa. Kunhan muistatte, että kartan saa ilmaiseksi Arkistolaitoksen digitoinneista! Ei kylläkään nimellä "Half-verst topographic map of Finland (1918)"
3) Apropoo: näkyvyys, Arkistolaitos ja vuosi 1918. Itsenäisyyspäivän aattona ilmoitettiin, että
"Käyttörajoitusten vuoksi Valtiorikosylioikeuksien (VRYO) digitoitujen päätöstaltioiden ja aktien sekä vuoden 1918 Sotavankilaitoksen sotavankikortiston käyttö on aiemmin ollut mahdollista vain arkistolaitoksen sisäverkossa. Näitä asiakirjoja koskevat käyttörajoitukset Digitaaliarkistossa on nyt poistettu kokonaan, joten asiakirjojen käyttö ei enää edellytä asiointia arkistolaitoksen tutkijasaleissa. Digitaaliarkistossa VRYO:n akteja on mahdollista hakea sukunimellä tai aktin numerolla."Mikään sataluku tai muu määräaika ei tullut tuolloin täyteen, eikä sellaisia mainita tiedotteessakaan. Eikä siinä perustella avausta muutenkaan. Eli rajaus tehtiin perstuntumalla eikä lakiperusteisesti ja samoin avaus. Kannattaa muistaa jatkossa.
4) Miten on hanskattu henkilötiedot itsenäisyyspäivänä julkisesti avatulla Sotapolulla? En tiedä, sillä häpeäkseni en ole sihen vielä ollenkaan tutustunut, vaikka liityin FB-ryhmään jo kuukausia sitten. Avaus sai niin suuren suosion, että jo seuraavana päivänä Arkistolaitos ilmoitti, että "Kantakorttien tilausmäärät ovat moninkertaistuneet ja tämän vuoksi tilausten toimitusaika tulee venymään."
Tätä kirjoittaessani palveluun on etusivun mukaan viety 97278 henkilöä (*), joka on 19% jostain. Ilmeisesti "kaikista viime sodissamme palvelleista", jotka on tarkoitus mukaan saada. Vaikka tätä ei tavoitettaisi tietomassa on sitä luokkaa, että toivottavasti ehdoissa ja tietorakenteessa on otettu huomioon tutkimuksen tekeminen. *) Suurin osa henkilöistä on luettu Arkistolaitoksen kaatuneiden tietokannasta.
5a) Datan saatavuudesta puheen ollen. Kansallismuseo kertoi, että "on käynnissä keskiaikaisten veistosten digitointiprojekti, jonka tavoitteena on tarkistaa veistosten luettelotiedot ja täydentää niitä tai luetteloida teokset tarvittaessa uudelleen, kuvata veistokset ja avata veistoksia koskeva aineisto Finnaan." Millä käyttöehdoilla? Ja minkä kokoisena?
5b) Rautatiemuseo kertoi itsenäisyydenpäivän aattona iloisena: "Julkaisimme karttakokoelmaamme #Finnafi:ssä. Käy kurkkaamassa". Mielenkiinnon sijaan mieleeni tuli oitis Hotelli- ja ravintolamuseon lukukelvottomina jaetut ruokalistat. Minkä kokoisina kartat oli Finnaan laitettu?
No, otetaan esimerkiksi "RATASUUNNITELMA PIETARIN RADAN SITIKKALA - UTTI -RATAOSUUDELLE. Suunnitelma on tehty käsin v. 1855 kartan yhdelle karttalehdelle. vaaka, värillinen"
Tekijä tuntematon ja aika varmasti kauan sitten kuollut, mutta lisenssillä viitataan kai valokuvaajaan, jota ei kuitenkaan nimetä eli en voi tätä tehdä itsekään, vaikka lisenssi niin vaatii. CC BY-NC-ND 4.0 |
Muut kartat ovat varmaankin samankokoisia eli yhtä tiedottomia. Niiden puolusteluksi voi sanoa, kuten tuttavani, että Finna on "aineistotietokanta" eikä julkaisualusta. Mutta yleinen viestintä museoilta on että "Finnaan julkaistaan", mikä näkyy yllä olevissa lainauksissa sekä Kansallismuseolta että Rautatiemuseolta. Ei, että "nyt pääset näkemään mitä kuuluu kokoelmiimme ja jos haluat oikeasti tehdä aineistolla jotain, ota meihin yhteyttä niin aloitamme laskutuksen".
Mitä järkeä on "avauksissa", joissa ei oikeasti avata mitään?! No se, että voidaan sanoa, että on avattu. Ja Finna pääsee kehumaan lisääntyneillä tiedostoilla. Ja juhlavuoden 2017 kunniaksi tätä p*skaa tulee varmaan niin paljon lisää, että pitänee hankkia joku lääkitys tai katkaista internetyhteydet.
6) Täytyy lopettaa positiivisemmin. Viime viikolla julkistettujen Koneen säätiön apurahapäätösten joukossa oli lisärahoitusta Diplomatarium Fennicumin kehittämiseen. Summa ei näytä kovin suurelta, mutta toivottavasti riittää johonkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti