... myöhemmin Retulan kartanon isäntiä olivat mm. sotakomissaari Karl Saxbeck ja lääninrahastonhoitaja Jakob Cygnaeus. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Retulan säätyläiskartanon aika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja samalla saaren. Sukulaismiehet jakoivat saaren kolmeen itsenäiseen tilaan, jolloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila.Teksti kiinnostaa siksi, että Bernadottelandiassa digitoidussa sanomalehdessä Posttidningar 11.12.1788 kuulutetaan Saxbeckin 18.1.1787 tekemää testamenttia, jossa Laurilan saajina olivat Viaporin linnanvouti Ezechiel Juslander ja tämän vaimo Helena Sofia Boye. Laurila siis erillinen vai ei?
Mutta hakukone ei antanut lisätietoa Laurilan omistuksesta tai Juslanderista. SukuForumin kautta sain osoitteen syötettäväksi Wayback machineen ja selvisi, että Saxbeckin leski Maria oli Retulassa vuoteen 1790 ja seuraava omistaja lääninrahastonhoitaja Lars Krook. Kiistettiinkö testamentti? Vai myivätkö Juslander vaimoineen perimänsä tilan oitis?
Keitä olivat Juslander ja Boye? Mikä on linnanvuoti vuonna 1788? Hiski ei tuota yhtään tulosta. Paluu digitoituihin sanomalehtiin kertoo mahdollisesti seuraavasta sukupolvesta Viaporissa? Inrikes tidningar 22.1.1799:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti