Onneksi olin vuoden 2008 blogitekstiin laittanut talteen melko tarkat lähdeviitteet, joten Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa ei tarvinnut tarkistaa kuin kolme rippikirjaa "1856-69". Digitaaliarkistossa nämä on vain numeroitu eikä ensimmäisissä kuvissakaan suoraan näkynyt miten jaottelu oli tehty. Varsin pian kuitenkin ymmärsin, että vielä tässä rippikirjassa kaikki kaupunkilaiset olivat samojen kansien välissä ja kirjoissa kaupunginosat numerojärjestyksessä.
Gustava Amalia löytyi (uudelleen) piikana 1. kaupunginosan Pantteri-korttelin tontelta 5-6. Edelliseltä aukeamalta selviää, että tontit kuuluivat kauppaneuvos Henrik Borgströmille. Jos Gustava Amalia oli hänen palveluksessaan, niin tästä syntyisi helposti pari riviä tekstiä. Olenhan Borgströmin sokeritehtaaseen jo aiemmin tutustunut.
Tarkennuksen ja vahvistuksen toivossa hain digitaaliarkistosta esiin myös henkikirjat. (Lisämotivaatiota syntyi siitä, että arvasin Pantteri-korttelin löytyvän niiden alkupuolelta ilman ylenmääräistä selailua.) Gustava Amalia tuli Helsinkiin 1857, joten henkikirja vuodelta 1860 oli hyvä paikka aloittaa. Borgströmin tontti on selvästi erotettavissa ja henkirahaa on maksettu 7 piiasta (KA U52:6). Mutta 17 henkiverotettavan nimen joukossa oikeassa reunassa ei näy Gustava Amaliaa.
Henkikirjassa 1865 (KA U57: 838, 839) tonteilla on paljon enemmän erillisiä talouksia. Oikeustieteen kandidaatti Bergströmillä on "p Amalia, Gustava". Etsimäni? Henkikirjassa 1870 (KA U65: 1010, 1011) piioilla on vihdoin kokonaiset nimet, mutta Gustava Amalia ei ole joukossaan.
Rippikirjaa tuijottamalla siis voi kuvitella Gustava Amalian asuneen samalla tontilla vuosia kun taas henkikirjojen perusteella hän ei asunut siellä ollenkaan. Löytyisikö hän sieltä henkikirjoissa 1858-59? Mahdollisesti, mutta asui missä päin Helsinkiä tahansa on nähnyt Senaatintorin suunnilleen alla olevan kaltaisena. Kuva kirjasta Vyer af Helsingfors och dess omgifningar (1851).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti