Kahvinkorvikkeena käytetyn sikurikasvin nimi tulee lainaketjun kautta lopulta kreikan sanasta κιχώριον 'sikuri' eikä siis liity ylempänä käsiteltyihin sanoihin.
Minä olen yhdistänyt kahvinkorvikkeet viime sotiin ja olinkin siis yllättynyt, kun sikuri-haku sanomalehtiin tuotti nimenomaan näitä korvikkeeseen liittyviä mainintoja (ja mainoksia). (Kuva Uusi Meikäläinen 2/1910)
Mikkelistä kirjoitettiin 18.1.1855
Kahvista on, semmenkin naisväellämme valitus. Se on jo ollut kyllä kallistakin, 35 kop. naula; mutta sen pahempi, kuin sitä ei löydä enää tällä kertaa kaupungissammekaan, kuin ainoasti yhdessä kauppapuodissa ja nekin varsin huonoja. Ei siis ihme, jos monen kahvikattila kirkastettuna killuu kyökin naulalla ja kupit alaspäin pöydän alla. Vaan ei sitä vähällä heitetä, vaikka kyllä uhataan. Puodista ostetaan kuitenkin "juurikkaita" eli polttamattomia "sikuria" ja niitä käytetään kahvin verosta. Ompa moniaat itse jo kasvattaneet erästä, melkein harmajan herneen näköistä karvasta kasvua, joiden siemeniä ovat saaneet kopeekalla hopeassa kappaleen, ostaa harja-venäläisiltä ja kontti-kauppioilta. Tämä mahtaa olla sama kasvain, jonka nimi latinaksi on: astragalus. Ollen hyvillänsä, että täälläkin maalla saadaan kahvia kasvamaan, ovat he koetelleet keittää "kotikasvu-kahvia;" mutta suutansa väännellen ovat sanoneet sen olevan "karvasta, kuin sappea."(Suometar 26.1.1855)
Ainoastaan "kolmanneksi osaksi" tarvitaan kahvia rukiin "sekaan, ja tuo on oivallista särpää", jos keittäessä vielä pistät pienen palaisen sikuria sumppiin; ei siis tarvita kahvia kahdeksi osaksi, niinkuin -l sanoo. Oulussa on tavattu vielä paremmaksi, jos pahdetaan valkeita herneitä rukiin eli otran asemasta. Sillä tavoin päästään myös vihoittamasta eräitä heränneitä eli kerettiläisiä, jotka sanoovat enkelien taivaassa itkevän, kun ovat tukehtumassa siitä paksusta rukiin hai'usta, joka nousee maasta, koska ihmisen-lapset paahtavat "Jumalan viljaa" syntiseen juomaansa. (Sanan-Lennätin 15.3.1856)Kahvista ja sen korvikkeista riitti asiaa juttuun, joka julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa 5., 12., 19.9.1857. Otawa käsittelee 7.2.1862 erehdyttävän samannäköisiä kotimaisten sikuritehtaiden tuotemerkkejä ja kertoo, ettei
sikurin valmistus-tehdasta ole vielä näihin asti löytynyt koko Suomessa muista kuin yksi, rouva konsulinna Hackmanin tehdas Herttualan tilalla lähellä Viipurin kaupunkia. Tämä tehdas on jo hyvin vanha, perustettu vuonna 1786 ja siinä valmistettu sikuri hyvyytensä puolesta on hyvin kuuluisaa varsinki melkeen koko itä Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti