Arvid
Liljelundin maalauksesta Ferdinand von Wright työssään (1897) Daniel Nyblinin mv-valokuva
Timo Suvanto kävi Heurekassa ja totesi: "Tietoa saakin monesta muusta paikasta helpommin, paremmin ja syvällisemmin kuin tiedekeskuksesta. "... "Tiedekeskukset tarjoavat ennen kaikkea ainutlaatuisia elämyksiä."
Virtuaalimuseo Museum of Endangered Sounds tarjoaa pienimuotoisia elämyksiä eikä vaadi kielitaitoa. Kuvien klikkaus aloittaa ja lopettaa äänen. Kirlah mietiskeli koulujen laulukirjojen vieraita sanoja.
Dick Harrison kirjoitti på svenska Svenska Dagsbladetissa suomenkielisten historiasta Ruotsissa tekstin, joka ei nostanut verenpainettani.
Juha-Matti Granqvist olisi halunnut korjailla Helsingin historian esineellistä esitystä.
Katriina Rosavaara miettii onko kansallisessa naiskuvastollamme ja väkivaltakulttuurillamme yhteyttä.
Tapani Valkonen työsti taidetta valokuvista ja mietti historiaa. Antti Möller pohti mennyttä ensikymmenlukua.
Hokkaidossa vaihto-opiskeleva kirjoittaa: "Täällä tehtävää historiantutkimusta voisi kuvailla klassiseksi historiantutkimukseksi: historiallisten lähteiden lähiluvun avulla luodaan seikkaperäinen kuvaus tarkasteltavista tapahtumista."
AMetsäpuro seurasi hatuntekijä Kustaa Helinin elämää. Jukka Vuorio kirjoitti suhteestaan Mannerheimiin.
Jaana kävi katsomassa Helsingin Kaupunginteatterin näytelmän Omatunto.
Eufemia määritteli tiedettä tavalla, joka jätti historian ohella teoreettisen fysiikan ja matematiikan rannalle. Samaa mieltä olen tämän virkkeen kanssa: "Silti rajaa tieteen ja ei-tieteen välillä on vedettävä: tieteen pitäisi kyetä tuottamaan parasta tarjolla olevaa tietoa, joten tutkijayhteisöjen on kiistoistaan huolimatta kyettävä rajaamaan pois ainakin kaikkein ilmiselvin kura. "
Pekka Tikka arvioi Teemu Keskisarjan kirjaa Raatteen tiestä, toisessakin kirjoituksessa. Suketus luki artikkelikokoelman Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. Tuuve luki Heidi Köngäksen romaanin Dora, Dora.
3 kommenttia:
Eihän mainitsemani hyvin tiukka määritelmä historiaa jätä tieteen ulkopuolelle. Historiantutkimus on empiiristä (perustuu lähteille) ja siinä tehdään induktiivisia päätelmiä (esim. päätellään jokin lähteissä toistuva asia jonain ajankohtana muutenkin yleiseksi). Teoreettista fysiikkaa en tunne tarpeeksi osatakseni sanoa miten sen kävisi tuollaisen rajauksen kanssa. Joka tapauksessa, kuten oman tekstini kommentissa sanon, minulla ei ole mitään tarvetta hirttäytyä kyseiseen tieteen määritelmään. Käytän sitä korostaakseni pointtiani. Selvästi retorinen keino oli huono.
Rajauksesi oli "ajatellaan sisältävän empiiristä tutkimusta ja induktiivisia päätelmiä". Historiantutkimus ei tunne empiiristä tutkimusta.
Me taidamme ymmärtää empiirisen eri tavoin. Minun ymmärrykseni mukaan empiirinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen suoraan tai epäsuoraan havainnointiin tai mittaamiseen. Empiirisessä tutkimuksessa käytetään havaintoaineistoja, toisin kuin teoreettisessa tutkimuksessa. Historiantutkimus perustuu havaintoaineistojen käytölle ja siinä havainnoidaan tutkimuskohdetta (lähinnä kai epäsuorasti), eli se on vankan empiiristä. Itse asiassa luulisin, että puhtaan teoreettista (siis ei-empiiristä) historiantutkimusta pidettäisiin pseudotieteellisenä.
Lisättäköön vielä, että rajattiin tiede miten hyvänsä, olen sitä mieltä, että yliopistoissa tehdään myös ei-tiedettä, ja niin kuuluukin olla. Ainakaan omaa alaani filosofiaa en oikein osaa nähdä tieteenä, mutta filosofiassa tehdään silti arvokasta akateemista tutkimusta.
Lähetä kommentti