Suomen pyhäkoulujen isä

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Aaron Kustaa Borg. Hänen kuvansa ja muistokirjoituksensa julkaistiin Kyläkirjaston Kuvalehden numerossa 1.11.1883.
Borg oli, kuten kuvasta näkyy, pappismies. Kelpaa esimerkiksi nopeasta opiskelusta ja siirtymisestä työelämään: ylioppilas 15-vuotiaana, filosofian maisteri 21-vuotiaana ja professori 30-vuotiaana. Koska professorin palkassa ei ollut kehumista, hän siirtyi 1845 Limingan kirkkoherraksi. Vuodesta 1857 hän oli Kuopion kirkkoherra.
Muistokirjoitus tietenkin todistaa Bergin erinomaista ahkeruutta ja etevyyttä. "Borg olikin harvinaisesti uuttera mies. Jo kello 4:ltä, 5:ltä aamuisin nähtiin hän istuvan kirjotuspöytänsä ääressä lukien, miettien tahi kirjottaen."
Yksi Borgin aate, jolla oli laajaa käytännön merkitystä oli pyhäkoulut, joista muistokirjoituksessa todetaan

Sunnuntaikoulu oli saanut alkunsa Englannissa. Sen tarkoitus on kahtalainen: 1:ksi — ja se on pää-asia — olla lasten jumalanupalveluksena, ja 2:ksi kartuttaa lasten kristillistä tietoa. Borg rupesi uutterasti työskentelemään sunnuntaikoulujen eduksi
Suomessa. Sunnuntaikoulut olivat hänen lempiaatteitaan, sen todistavat kirjat, jotka hän sunnuntai-koulujen käytettäväksi ulos-antoi, ja into, jolla hän viimeiseen saakka puuhaili näiden koulujen edistymisen eteen.

Juhannuspäivänä 1865 oli tilanne Borgin vaikutuspiirissä jo niin vakiintunut, että lahjoitettiin raamatut

yhden talolliselle Petter Korhoselle Rytkyn kylästä, joka enemmän kuin 10 vuotta on ollut väsymättömänä pyhäkouluopettajana, ja toisen torppari Petter Pirskaselle Ritoniemen kylästä, joka niinikään on hyvällä menestyksellä ja hartaudella pyhäkoulua pitänyt useampia vuosia. (Tapio 1.7.1865)

Muiden paikkojen pyhäkoulutilanteesta voi löytää tietoja Kansalliskirjaston digitoimasta Pyhäkoululehdestä. Ainakin Kokemäen osalta tärppäsi.