Kaksi löytöä kauan sitten eläneistä sukulaisista

1) Eilen Dagens Nyheter otsikoi "Heliga Birgittas födelseort: Väsby, inte Finsta". On se kiva, että meikäläiselläkin on yksi sukulainen, joka pääsee otsikoihin. Itse tekstistä selvisi, että eräs kotiseutututkija oli löytänyt Riksarkivetista asiakirjat, joiden mukaan esi-isäni Birger oli myynyt Finstan tilan jo ennen Birgitan syntymää. Eli siis myös ennen Birgitan siskon, esiäitini Katarinan syntymää, joka voidaan nyt myös (?) sijoittaa Sköldnoran tilalle, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Nykykartalla Sollentunasta luoteeseen, suhteellisen lähellä Tukholmaa. Ympärillä neljä golfkenttää, joiden rakentamista ei ehkä vielä 1300-luvulla oltu aloitettu.

2) Enpä tiennyt taannoin ruotsalaista Pyhä Birgitta -romaania tavatessani, että vastaavaa on kirjoitettu myös suomeksi. Jostain kirjastotietokantahausta sain ulos Eila Pennasen Pyhän Birgitan, josta oli otettu viides painos vuonna 2003, alkuperäisen julkaisu ilmeisesti tapahtunut vuonna 1953.

Tiiliskiven mallinen kirja voisi olla ihan hyvää luettavaa, mutta minua ei kiinnosta muu kuin esiäitini Katariina. Hänet Pennanen on pannut lapsena kävelemään "perin huonosti länkäisillä säärillään". Ei kovin nätisti sanottu se. Nuori aseenkantaja onneksi pari riviä myöhemmin toteaa Katariinan olevat iloinen tyttö, jonka silmät nauravat.

Sitten menee parikymmentä sivua, kunnes Katariinan todetaan olevan isompi ja vahvempi kuin Birgitta, vaikka oli nuorempi. Katariinalla on myös myös tekevät kädet ja isänsä raportoi, että kun Katariina "sai tietää, että hänet kihlattaisiin Gudmar Magnussonin pojalle, hän huusi ja hyppi ilosta, ja sanoi, että juuri sellaista miestä hän oli toivonutkin. Hänen tuleva sulhasensa kävi häntä katsomassa, ja poika oli hänestä kaunis ja ritarillinen nuorukainen, ja hän suuteli ja syleili minua kiitokseksi hyvästä teostani."

Sisarten kaksoishäissä apen silmillä Katariina oli "verevä, iloinen, ilosilmäinen". Myöhemmin hän "ilosilmä, sai morsiussaaton nauramaan".

Mielummin esiäiti, joka on keksitty iloiseksi ja osaavaksi, kuin esitäti, joka kuuluisa ja tunnetusti uskontoon seonnut.

Kuvituskuva on saksalainen piirros vuoden 1325 paikkeilta (Seated Girl with a Dog, The National Gallery of Art.)