Rautatiejuttuja

Pietari Päivärinta kuvaa:

Kun rautatien työ alkaa, silloinkos elämää ja liikettä syntyy. Monessa
rauhaisessa paikkakunnassa, jossa ei tavallisissa oloissa juuri usein nähdä
vierasta, tarjoutuu silloin mitä kirjavin näky. Rautaa tulvaa kaikista--minä en
sano kansoista ja kielistä--maamme osista ja pian saa kuulla puhuttavan
molempain kotimaisten kielten kaikkia murteita. Tulee köyhiä ja rikkaita,
rikkaasta köyhtyneitä--harvoin köyhistä rikastuneita--yli onnensa menneitä,
virkansa ja luottamuksensa menettäneitä, kovanonnen kokeneita, kulkurielämään
tottuneita ja kaikilla on varma toivo paremmasta tulevaisuudesta. Tätä kaikkea
nähdessä ja huomatessa juoksee ehdottomasti mieleen, että kyllä olisi
työntekijöitä rakkaassa isänmaassamme, kun olisi vaan työn teettäjiä. --"Kussa
raato on, siihen kotkat kokoontuvat."

Tällä tavalla kertyy eteemme semmoinen taulu, ettei sen eri väreistä
hevillä selvää saa. Kun sitten kansan kesken tulee puhe rautatien työmiehistä
sanotaan heitä supistuneesti vaan "rauta=miehiksi" ja "rauta=akoiksi". Siitä
sana: rauta=mies.

Faktoja rautateiden rakentajista voi lukea Kalle Kallion gradusta, joka käsittelee
rautatien rakentamista Joensuusta Nurmekseen vuosina 1907-1911 ja Seinäjoelta Kaskisiin
ja Kristiinankaupunkiin 1909-1913. Hän selvitteli käytännön radanrakentamista, työelämää sekä rakentajien vapaa-aikaa, joten jos sukututkimukseen sattuu osumaan joku mukana ollut, tekstiin kannattaa varmasti tutustua.

Kevyempi henkäys historiasta on Ruusa Pynnösen laulama Rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan. Verkosta löytyy myös Juhani Ahon Rautatie.