Raportti J:lästä, osa 2/2

Raportoituani mummolleni sunnuntain museokäynneistä hän muisteli opiskeluvuottaan Jyväskylässä ja mainitsi osoitteen. Kävin iltakävelyllä katsomassa paikkaa. Arkkitehtuurin amatöörinäkin rohkenen väittää, että 1940-luvulla huonokuntoinen puurakennus on sittemmin purettu.

Maanantai-aamuna kolkuttelin heti kahdeksalta Jyväskylän maakunta-arkiston ovia. Olin tilannut Maanmittauslaitoksen arkistosta Kokemäenkartanon kartan vuodelta 1834 ja Haistilan isojakokartan. Jälkimmäisessä pääkiinnostus oli liitteet ja hämäännyin kun sain pelkän kartan. Kansallisarkistossa kun olen tottunut siihen, että samaan signumiin sisältyy selitysarkit ja mahdollisesti isokin pinkka pöytäkirjajäljennöksiä.

Mutta ei siis täällä. Onneksi minulle oli toimitettu myös alkupuolisko Kokemäen arkistoluettelosta, joten ei kun tilaamaan lisää. Sain jakopaperit, joista näkyi jokaisen maalohkon arvo. Mutta toista isojakoon liittyvää nippua en sitten saanutkaan, kun se on Turun maakunta-arkistossa. Luetteloon ei oltu tehty tästä mitään merkintää. Kysyin logiikkaa asiakirjojen sijoitukselle ja päivystäjä vastasi ettei sitä ole. Pitää yhdestä toimituksesta paperit kahdessa arkistossa satojen kilometrien päässä toisistaan. Erinomaisen ystävällistä ja nopeaa palvelua JMA:ssa sain, yhtä kaikki.

Kokemäenkartanon kartta oli sama, joka on puhtaaksipiirrettynä Kansallisarkistossa. Kirjoitettuani erinäisiä sivuja tietoja ylös luettelosta ehdin vielä silmäillä tutkijasalin hyllyä. Kun niistä tuppaa löytymään kaikenlaista.

Kuten Misceleana kokoelmassa ”Sortavalaisen E. Mäkisen puusepän ammattikoulun toverikunnan toimittama Lastu-lehti n:ot 3-9, 11-13 vuosilta 1898-1899”. Täältähän niitä osaisi hakea...

Topographica luettelossa pisti silmään lahjoituksena saatu kartta Turun saaristosta. Käsin piirretty ja väritetty kartta oli löytynyt vuonna 2002 huutokaupan yhteydessä jätelavalta. Samassa luettelossa oli ”Muistiinpanovihko ”Tutti Frutti” Mustialan maatalousoppilaitoksesta 1847” ja päiväämätön Lotilan kartanon rakennusluettelo. Ja paljon muuta.

Hoidettuani työhöni liittyvät toiminnot, joita varten (?) olin Jyväskylään matkustanut, ehdin vielä tappaa aikaa Maakuntakirjaston kokoelmahuoneessa. Kiersin hyllyt ilman suurempia löytöjä, mutta todettakoon, että Jyväskylän seminaarista kiinnostuneiden kannattaa tutustua Jyväskylän Jyskyt –julkaisuihin, joissa oli eri ajoilta muisteluksia.