keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Monipuolisempaa 1500-lukua

Anu Lahtinen totesi blogikirjoituksensa kommentissa jokin aika sitten "kaikissa kirjoissa voi perusteeman lisäksi olla jotain ihan muuta kiintoisaa…"

Saman olen huomannut itsekin. Esimerkiksi. Tartuin Olof Ångerman -projektin puitteissa Ruuthin kirjaan Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet saadakseni kaupungin ulkonäön kuvaukselle lähteen. Mutta löysinkin kokemäkeläisen parantajan ja paljon muuta:
  • Vuonna 1552 syytettiin rälssivaimo Agneta Torstensdotteria (Ram) taikuudella tappamisesta. (4. vihko s. 181) Saman olisin näköjään voinut bongata myös Lahtisen väitöskirjasta (s. 99)
  • Teitin valitusluettelon mukaan Friskalan Peder Fleming oli Turussa käydessään tappanut 5 tai 6 miestä maksamatta mitään korvauksia (4. vihko s. 178-179) Ramsayn Frälsesläkter (s. 120) ei mainitse tästä sanaakaan
  • Kustaa näki Suomessa ollessaan komeetan (4. vihko s. 181)
  • Korppoon kirkkoherraa syytettiin taikuudesta (4. vihko s. 180, alkuperäinen lähde KA 983:7v - Korppoon käräjät 22.2.1563)
  • Spurilan Klas Kristerssonin raiskaussyytöstapaus, josta kirjoittamani juttu pitäisi ilmestyä syksyn Orpanassa. (4. vihko s. 217)
  • Jotain samanlaista eli aviorikoksenomaista väitettiin vuonna 1580 Nils Andersson Sabelin tehneen (4. vihko s. 217) Ramsayn Frälsesläkter (s. 366) ei mainitse tästä sanaakaan
  • Turun linnassa istui 1581 Jakob Nilsson Gyllenhjärta syytettynä aviorikoksesta (4. vihko s. 217) Ramsayn Frälsesläkter (s. 167) ei mainitse tästä sanaakaan, mutta kertoo Jakobin olleen naimaton.
  • Murha Laitilan pappilassa 1588 (4. vihko s. 217)
Tunnelmakuva esittää Kustaa Vaasaa talonpoikaistalossa ja on peräisin Helena Peaken kirjasta The Boy's Book of Heroes. Alla sama kuva-aihe Mehiläisestä 9/1859. Vakavammille Kustaa-faneille löytyy Google Booksista Then Stoormechtighe, Höghborne Furstes och Christelighe Herres, Her Gustaffs, Fordom Sweriges, Göthes, och Wendes Konungs etc. Historia: Om hans Kon Maytz lofflige Regeringh och merckelige Handlingar, vthi twå Deeler författad. Vthaff hwlicke then Första inneholler och förmåler, hwadh fom sigh tildraget haffuer ifrån hans Kon. Maytz. första Regementz begynnelse, in til thet åhret effter Christi Födelse 1533. Men ithen Andra deelen, warder handlat och tilkenna giffuit, Om thet som sigh sedhan in til hans Kon. Maytz. sidsta Dödzstundh förlupit haffue osa 1 ja osa 2.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Sotaisia uutisia kesäkuussa 1713

Yllä oleva leike London Gazetten numerosta 2.6.1713. Hampurista kerrottiin päiväyksellä 9.6., että 12.5. oli Pietarista lähtenyt tsaarin johdolla pari sataa laivaa ja 18 000 miestä aseineen. Tarkoituksenaan hyökätä ensin Helsinkiin ja sitten Turkuun.

Hannoverista kerrottiin sama asia hieman toisin sanoin 13.6. ja tämä painettiin numeroon 9.6.1713: "They write from Petersbourg, that the Czar had set sail from thence towards Finland with thirty Men of War, and a great number of Transport-ships, on board of which was a considerable Body of Men designed for the Siege of Abo. It is said this Expedition of the Czar's, that hath been talk'd of for some time, hinder'd the Swedes from sending any Succour to Count Steinbock."

Hampurista 16.6.1713, lehdessä 16.6.1713: "Prince Menzikoff hath received an Express from the Czar, with Advice, that he had made himself Master of Abo and all of Finland, and Orders to follow him into Funen with Fifteen thousand Muscovites that are here. It is said they will be embark'd at Dantzick on Board the Transport Ships that carried the Czar with Eighteen thousand Men to Helsinfort, and as that Prince had a considerable Body of Troops before at Weybourg and Ingermiland, he will have in all an Army of Fifty thousand Men, with which he intends to act this Summer in Sweden, and endeavour to approach Stockholm. This hath raised a great Consternation among the Swedes, and we are assured that their Senate have resolved to assemble the four Estates of the Kingdom, in order to deliberate about making a Peace."

Koko maan markkinat 1668

Kotuksen Acta Historica Fennican 1600-luvun asiakirjoja tarjosi listauksen markkinoista vuonna 1668:
Markinat sekä Ruodzis että Suomes ymbäri coco ajastajan.

In Januario Tammi Cuusa. Kemisä 1. Tamberella * ja Nyköpingis 6. Hudwikzwaldis 8. Eeneköpingis ja Wästerwijkis 13. Linköpingis ja Scaras 16. Turus *, Örebroos, Isoiskyröis Pohjanmaalla ja Calajoesa 19. Carialohi[al] * Norköpingis, Schedewijs, Hedemoras ja Christianstadis 25.

In Februario Helme Cuusa. Mynämäes * 1. Wadstenas, Mariestadis, Cajanas ja Lohjalla 2. Torsilias 3. Salostadis 6. Sigtunas Torstaina ennen Laskiaista .

Naandalis * Laskiais keskiwijckona. Eekesiös lO. Strä[n]gnäsis ensimmäisnä Sunnuntaina Paastos. Wäxiös 18. Uudescaupungis * 24.

In Martio Maalis Cuusa. Nortelges 14. Helsingborgis Palmu Sunnuntaina. Scoklösteris Marian päiwänä.

In Aprili Huhti Cuusa. Helsingborgis 3.

In Maio Touko Cuusa. Upsalos S. Erikin päiwänä.

Skeningis Walborin päiwänä. Lundis Helatorstaina.

In Junio Kesä Cuusa. Torsilias Eskelin päiwänä . Falköpingis ja Landzcronas 17. Turus * 18. Strä[n]gnäsis 22. Nortelges , Elfcarlebyys, Scoklösteris, Mariestadis, Mönsteråsis, Mascus *, Paldamois Johannexen päiwänä. Arbogas, Linköpingis, Carlstadis 29.

In Julio Heinä Cuusa. Helsingforsis * ja Borgos * 1. Wehmalla * 13. Rymmötteles * ja Paimios * 25 . Köpingis, Schedwijs, Nagus *, Lemus *, Udeskircos *, Saloisisa * ja Nykarlebyys Olewin päiwänä.

In Augusto Elo Cuusa. Upsalos, Göteborgis, Örebroos, Söderköpingis, Mynämäes , Perniös *, Oulusa, Wasasa, Calajoesa ja Sigtunas Lauridzan päiwänä. Tamberella *, Biörnboris *, Salos *, Wanhas Carlebyysä, Hernesannas, Pyttääs * 24.

In Septembri Syys Cuusa. Turus *, Forsis *, Westråsis , Westerwijkis, Wijboris, Lappiwedellä * 8 . Borgos *, Nyköpingis ja Hofwas 14. Taiwassalos *, Upsalos, Norköpingis, Bogesundis 21. Stocholmis, Elfcarlebyys, Södertälges, Skeffthammaris, Linköpingis, Mönstråsis, Perniös Michelin päiwänä.

In Octobri Loca Cuusa. Jöneköpingis 4. Gäfwelis 6. Uskelas *, Halicos, Wäxiös 7. Nortelgis 10. Calmaris 20.

In Nowembri Marras Cuusa. Elfcarlebyys Pyhäin Miesten päiwänä.
Markkinahintoihin 1600-luvulla en muista törmänneeni, mutta Göran Hanssonin väitöskirja Såld spannmål av kyrkotionden: Priser i Östergötland under Sveriges stormaktstid antanee käsitystä viljan hintojen vaihtelusta 1592-1735.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Sortokauden kirjoittajan tunnistustehtävä

Google on ilmoittanut lopettavansa notebook-palvelunsa ja yritän epätoivoisesti siivota elektronista muistikirjaani. Jokseenkin epätoivoista, jäljellä yli 500 noottia.

Mutta yksi kerrallaan. Project Gutenbergistä oli jossain välissä löytynyt kirja The Great Events by Famous Historians Vol. 21. Siinä käsitellään neljällä tekstillä Suomen "murskaamista". Yksi teksteistä on vuodelta 1903 ja julkaistu alunperin otsikolla "The Reign of Terror in Finland" julkaisussa Arena XXX. Referoitu chicagolaisessa lehdessä ja sitä kautta tullut myös noteeratuksi Hufvudstadsbladetissa 7.9.1903.

Kirjoittaja on nimeltään John Jackol ja hän aloittaa eloisasti:
While yet in Finland I used to fancy Russia as a giant devil-fish, whose arms extended from the Baltic to the Pacific, from the Black Sea to the Arctic Ocean. Then I would think of my native land as a beautiful mermaid, about whom the giant's cold, chilly arms were slowly creeping, and I feared that some day those arms would crush her. That day has come. The helpless mermaid lies prostrate in the clutch of the octopus.
Kuka oli kirjoittaja? Joku Juha Jaakkola monista Atlantin taakse lähteneistä? Googlella ei vastaus tunnu selviävän, mitäs Jessica siihen rajoittumisesta kirjoittikaan...

Porthan jalustalla, sivusta ja edestä

Ajalleen harvinainen väritetty lehtikuva julkaistiin lehdessä Maiden ja merien takaa 15.10.1864 ja esittää kuvatekstinsä mukaan Porthanin kuvapatsaan vihkiäisiä. Itse patsas ja miehen ulkonäkö ei tuosta erotu, joten lisänä profiilikuva Kyläkirjaston Kuvalehdestä 9/1885 ja alla näkymä edestä päin Mehiläisestä 1/1859 sekä kuva itse patsaasta Mehiläisestä 4/1860.

Wikipedian mukaan patsas paljastettiin Turussa 26.5.1864. Sanomalehtikirjaston selailu kertoo, että tuohon aikaan patsas kuljetettiin Helsingistä Turkuun, mutta varsinainen paljastustilaisuus pidettiin 9. syyskuuta. Hakujen yhteydessä sain eteeni varhaisen tekijänoikeusjutun Suomettaresta 22.10.1864:
Painovapauden juttua. Suomettaren toimitus on saanut painovapauden jutun, sillä tavoin että kirjakauppias Edlund, joka on ostanut ulosanto-oikeuden Oksasen tekemään runoukseen, mikä luettiin Porthanin kuvapatsaan vihkiäisissä, vaatii vahingon palkitsemista siitä että Suometar on saman runouksen palstoissansa julaissut, ennen kuin hra Edlund on ehtinyt saada painostansa myydyksi.
Oksasen sivun mittainen (kolmessa palstassa) runo löytyy Suomettaren numerosta 15.9.1864. Samassa lehdessä on jatko juttuun Eräs seikka Porthanin ajoista, jossa hämäläinen poika yliopistoon pyrkiessään antaa erehdyksessä papinkirjan sijaan runonsa. Alkupuoli on lehdessä 10.9.1864, josta selviää tarinan ajoitukseksi vuosi 1802. Jos tietoon uskaltaa luottaa, voisi ylioppilasmatrikkelista sopivaa kirjoittajaa etsiä. Runo kuuluu:
Missä synnyin, missä kasvoin?
Tuolla Roinen rannikolla
Kangasalan kankahalla.
Kodossako rikkahassa,
Matalassako majassa?
Ei kodossa rikkahassa
Ei majassa matalimmassa.
Oli kultia minulla
Sateissa kesäisen päivän,
Oli hohtoista hopeeta
Kuutamon kumottaessa.
Ei ollut matala majani,
Katto kauniisti sinetty
Tähdin täynnä kirjaeltu,
Taiten tarha istuteltu
Käellä Sampsa Pellervoisen,
Nurmikolla nuhrialla
Kulta-kukkaiset rehotti.
Mettä kukkaisten kuvussa
Hekkuman hajullisuutta.
Oli lähde läikkyvainen
Lähde kirkas ja sininen
Ei ollut lähde pienen pieni.
Eikä ollut suuren suuri.
Oli selvä Roinen selkä:
Mistä on sininen Roine,
Se on sinestä neidon silmän
Mistä valkeat Roinen aallot?
Ne ovat valosta neidon otsan
Mistä on punatut pilvet,
Immen poskista punatut,

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Keräiltyä

Finland. Finnish Air Force. Digital ID: 407028. New York Public LibraryAmerikkalaisten savukeaskien keräilykuvana ollut oheinen kortti Suomen ilmavoimista. Lähde NYPL.

Ilarios oli järkyttynyt tietämättömyydestä:
Eräs keski-ikäinen herrasmies oli tavattoman järkyttynyt kuullessaan, että rautaa käytettiin jo 1700-luvulla. Näytti että hänen koko maailmankuvansa olisi järkkynyt, kun kerroimme sitä käytetyn Suomessa jo 500-luvulla eaa. ja maailmalla neljä ja puoli tuhatta vuotta.
Kariav jakoi savolaisen höyrylaivan vieraskirjan helmiä.

Jussi Jalonen kertoi in English suomalaisten osallistumisesta Puolan tapahtumiin 1830 ja sama teksti eri kuvin löytyy myös suomeksi.

Espan lyyli mietti työtään:
Tiedän olevani oikealla tiellä, kun kuljen näyttelysalin läpi ja tulee sellainen tunne, että vau, minä todella olen museossa töissä. Ja flow ja kicksit löytyvät siitä, että pitkän selvitystyön tuloksena esimerkiksi tietyn valokuvan aika ja paikka selviävät ja kiitos tästä kuuluu valokuvassa näkyvälle hatulle. Kuluneet kahdeksan kuukautta ovat selvittäneet minulle sen, että haluaisin suunnata edelleen kohti museoiden kokoelmatyötä.
Markku Jokisipilä oli puhunut muistokiven paljastuksessa.

Kirsimaria haastatteli paikallishistorialliseen tutkimusta varten:
On hauskaa kuulla, missä käytiin salaa tupakalla ja missä pojat tekivät kiljua. Olen saanut kuulla rakkaustarinan ja monta kertomusta alueen tunnetuista persoonallisuuksista. Olen kuullut, miten pojat pelasivatkorttelipesäpalloa ja hyppäsivät mäkeä ja miten tarkkailukoulun poikia pelättiin. Kertomuksia juhlista, kertomuksia naapureista, kertomuksia koulun pihasta. Olen kuullut ikäviä asioita ja naurettavan hauskoja tarinoita, mutta enimmäkseen kuitenkin juttuja arjesta ja onnellisuudesta eri vuosikymmeninä – sanalla sanoen tarinoita elämästä.
Alitsa arvosteli kaksi kulttuurihistoriallista tietokirjaa. Kari Rydman innostui Minna Lindgrenin kirjasta Sivistyksen turha painolasti, joka jäi itseltäni pian kesken.

Kotuksen blogissa Lasse Koskela palasi
dosentti Taru Väyrysen Maamme-laulu kommentista alkaneeseen keskusteluun:
Entä moittijoiden kannanottoihin sisältynyt ajatus siitä, että sitä mitä on Suomen historiassa tapahtunut, pitäisi sellaisenaan pitää yllä ja uusintaa? Pientä rajaa sentään. Onhan Suomen historiassa sotia, nälkävuosia, pari pahaa tautiepidemiaa ja yksi melkein itse tehty sisällissota. On ihan paikallaan kertoa niistä kouluissakin – mutta miten?
Juuso Hyvärinen kirjoitti pommikoneesta DB-3M ja kävi Anja Kumpurinteen muistomerkillä

Kuukki oli käynyt Vapriikin Lady Ostabeck -näyttelyssä. Hietzu kertoi erilaisesta taidehistorian opiskelusta.

Jessica Parland-von Essen kirjoitti på svenska arvostaen Matti Klingestä.

"Tamperelainen 23-vuotias historianopiskelija, joka suorittaa Edinburghin yliopistossa Master of Science -tutkintoa", on aloittanut blogin Valituksen makua. Mullan alta löysin linkin blogiin Tarpeian kalliolla, joka käsittelee alaotsikkonsa mukaan käsitöitä ja arkeologiaa. Toinen tuoreehko muinaiskäsityöblogi on Kiviketun kolo. Löytäjä viehättää menneisyydestä pitävän silmää. Neiti Nordbackin seikkailut näyttää fiktiolta, mutta paljastuu 1700-luvun harrastajan blogiksi. Virkistävä uutuus!

Päivä Turussa ja käväisy Helsingissä 1850-luvun alkupuolella

Amerikkalainen John B. Ireland esiintyi vasemmalla kuvatussa asussa vieraillessaan Palmyrassa. Matkakirjeistään vuosilta 1851-56 hän kokosi kirjan Wall-street to Cashmere. Five years in Asia, Africa & Europe. Matkatessaan höyrylaivalla Tukholmasta Pietariin, Ireland pysähtyi Turussa, Tallinnassa ja Helsingissä ja teki seuraavat huomiot:

August 1st.—Abo—We reached to-day, after a delightful sail of sixty hours, mostly surrounded by pretty little islands. It formerly was part of Sweden, but taken from her by the Allied Powers in 1815, and given to Russia, while Norway was taken from Denmark and given to Sweden.

Our luggage and passports examined, and our descriptions taken (my friend has a middle name, and the official gravely asked if the two first would not answer without the third), and a refreshing swim in the Gulf of Finland, the Finn, who lives here, took us a drive through the town in droskies, the funniest contrivances you can imagine. They are only a foot and a half from the ground, with low wheels, a wide mud-guard, protecting seat and steps, and the most conspicuous thing about the vehicle. Sinking into a low, scanty seat, no cover, and buttoned in by an apron, the driver, in a long dressing-gown-looking coat, confined at the waist by a red sash, with a very low, but immensely bellcrowned hat, mounted the little box in front, and started his miniature Bucephalus off at a gallop. Both arms were kept going, whipping, slapping, and he chirruping to this imaginary steed, who hurried us over gutters, pavements, up and down hill, at this same rapid pace. We wished to see a Cossack regiment stationed in the suburbs, but were disappointed—they were not in uniform. They are a most miserable dirty-looking set. The horses are small and badly shaped, though, I believe, of great endurance. Returned just as a lumbering travelling carriage started off, drawn by four little rats of horses, tied by ropes to every place they could hitch fast to. In, on, and around it was stowed luggage enough for a caravan. I counted ten umbrellas, six canes, and five parasols!

August 2d.—Revel—We reached this afternoon, after two days of steaming. Yesterday afternoon and evening had a violent thunderstorm. The captain, for safety, anchored at dark. All who could, got into the cabin; the rest were obliged to avail themselves of the carriages, awnings, luggage covers, etc. We were in the back cabin, a room about twenty by twenty-four, of which one-half was occupied by berths, which, with closed windows and bed curtains, caused an oppressive heat, almost stifling; but we poor (sixteen) mortals, by dint of obstinacy and perseverance, managed to survive the night.

By six this morning were at Sweaborg and. Helsingfors. A small town, with a very fine fortress, impregnably fortified, and called the "Gibraltar of the North;" the place, principally a military post, and containing many public buildings, has an imposing Lutheran church. Then across the Gulf of Finland to this place, which we reached at four this afternoon. It is the great naval dépôt of the Baltic. We did not go ashore; there was a pelting rain all the time we were here. Among the passengers who came aboard was a young Prince Bobinski, a very gentlemanly, intelligent young fellow of about twenty, a midshipman, and grandson of one of the Empress Catharine's "nephews".

Alla Helsinki perinteisestä kuvakulmasta, Maiden ja merten takaa -lehden otsikkokuvasta 1.11.1864.