Wikipedian mukaan patsas paljastettiin Turussa 26.5.1864. Sanomalehtikirjaston selailu kertoo, että tuohon aikaan patsas kuljetettiin Helsingistä Turkuun, mutta varsinainen paljastustilaisuus pidettiin 9. syyskuuta. Hakujen yhteydessä sain eteeni varhaisen tekijänoikeusjutun Suomettaresta 22.10.1864:
Painovapauden juttua. Suomettaren toimitus on saanut painovapauden jutun, sillä tavoin että kirjakauppias Edlund, joka on ostanut ulosanto-oikeuden Oksasen tekemään runoukseen, mikä luettiin Porthanin kuvapatsaan vihkiäisissä, vaatii vahingon palkitsemista siitä että Suometar on saman runouksen palstoissansa julaissut, ennen kuin hra Edlund on ehtinyt saada painostansa myydyksi.Oksasen sivun mittainen (kolmessa palstassa) runo löytyy Suomettaren numerosta 15.9.1864. Samassa lehdessä on jatko juttuun Eräs seikka Porthanin ajoista, jossa hämäläinen poika yliopistoon pyrkiessään antaa erehdyksessä papinkirjan sijaan runonsa. Alkupuoli on lehdessä 10.9.1864, josta selviää tarinan ajoitukseksi vuosi 1802. Jos tietoon uskaltaa luottaa, voisi ylioppilasmatrikkelista sopivaa kirjoittajaa etsiä. Runo kuuluu:
Missä synnyin, missä kasvoin?
Tuolla Roinen rannikolla
Kangasalan kankahalla.
Kodossako rikkahassa,
Matalassako majassa?
Ei kodossa rikkahassa
Ei majassa matalimmassa.
Oli kultia minulla
Sateissa kesäisen päivän,
Oli hohtoista hopeeta
Kuutamon kumottaessa.
Ei ollut matala majani,
Katto kauniisti sinetty
Tähdin täynnä kirjaeltu,
Taiten tarha istuteltu
Käellä Sampsa Pellervoisen,
Nurmikolla nuhrialla
Kulta-kukkaiset rehotti.
Mettä kukkaisten kuvussa
Hekkuman hajullisuutta.
Oli lähde läikkyvainen
Lähde kirkas ja sininen
Ei ollut lähde pienen pieni.
Eikä ollut suuren suuri.
Oli selvä Roinen selkä:
Mistä on sininen Roine,
Se on sinestä neidon silmän
Mistä valkeat Roinen aallot?
Ne ovat valosta neidon otsan
Mistä on punatut pilvet,
Immen poskista punatut,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti