Vuoden aluksi sopii vanhan virheen tunnustaminen. Kesälomalla 2008 lainasin Anders Ramsayn muistelmaa kesältä 1836 otsikolla Ensimmäinen höyrylaiva Helsingissä. Kyseessä ilmeisesti oli ensimmäinen Ramsayn lapsuudessaan näkemä höyrylaiva, mutta ei suinkaan ensimmäinen höyrylaiva Helsingissä. Totta ei myöskään ole Helsingin sataman historiateksti, jossa väitetään että
Ensimmäinen Helsingin satamaan saapunut höyrylaiva oli nähtävyys, jota kiirehdittiin katsomaan maakuntaa myöten. Satama oli mustanaan väkeä, kun höyryalus Ischora rantautui keväällä 1833 sisuksissaan itse keisarillinen majesteetti ja hänen puolisonsa.
Tämän tajusin, kun hain Suomi-mainintoja Bernadottelandian varhaisista sanomalehdistä. Esimerkiksi Granskaren kertoi 17.7.1824, että herra Owen tulisi järjestämään höyryaluksellaan Stockholm huvimatkan Helsinkiin ja Pietariin, jossa nähtäisiin Pietarinhovi. Noin kolme viikkoa kestävä matka maksoi 100 riikintaaleria, jos halusi käyttöoikeuden salonkiin ja oman hytin. Hintaa yritettiin selittää edulliseksi huomauttamalla, että majoitus Helsingissä ja Pietarissa olisi ollut kallista. (Sama lehti kertoi myös ensimmäistä kertaa höyrylaivalla järjestetystä huviretkestä Gripsholmista Drottningholmiin.)
Teksti vastaa Dagligt Allehandassa 26.7.1824 julkaisua mainosta, josta käy lisäksi ilmi, että Pietarissa voitaisiin seurata keisarinnan nimipäiväjuhlallisuuksia 3.8.1824. Helsingissä oli tarkoitus pysähtyä päiväksi meno- ja tulomatkalla. Sekä se, että ruoka ja muu virkistys laivalla piti maksaa erikseen.
 |
| Kuva kirjasta Samuel Owen : teknik- och ångbåtspionjär |
Granskaren raportoi 27.7.1824, että höyrylaiva Stockholm oli lähtenyt kohti Pietaria edellisenä iltapäivänä kyydssään noin 20 matkustajaa. Sama lehti välitti 7.8.1824 tiedon, että Stockholm oli tullut Helsinkiin 29.7.1824 eli noin kolme päivän matkustuksen jälkeen. Paluumatkallaan Stockholm tuli Helsinkiin 21. ja 22. päivän välisenä yönä ja lähti kohti Tukholmaa 25.8.1824 (Argus 1.9.1824). Palatessaan Tukholmaan 30.8.1824 aluksessa oli 39 matkustajaa (Stockholms Dagblad 31.8.1824).
Granskaren kertoi 31.8.1824 tuoreeltaan matkan sujumisesta. Keisarinnan nimipäiväjuhlallisuudet oli peruttu, eivätkä matkalaiset eivät päässeet retkeilemään Pietarin ulkopuolelle. Raportoijan käsityksen mukaan alus oli ollut ensimmäinen Pietariin tullut matkustaja-alus ja ilmeisesti passi- sekä tulliformaliteetteihi oli tuhraantunut yllättävän paljon aikaa. Paluumatkan Helsingin päivinä tehtiin kaksi huviretkeä, mutta valitettavasti näistä ei kerrota enempää. Lisämatkustajia oli tullut sekä Pietarista että Helsingistä.
Enempää tietoa tästä matkasta ei ole myöskään kirjassa Samuel Owen : teknik- och ångbåtspionjär (2009), mutta se kertoo, että höyrylaiva Stockholm oli rakennettu vuonna 1820. Sillä oli ollut tarkoitus jo tuolloin lähteä Pietariin, mutta ilmeisesti tämä aie ei toteutunut. Moottorin vaihdon jälkeen kesällä 1821 alus teki hupiristeilyjä Tukholman ympäristössä. Syyskuussa mainostettiin lähtöä Turkuun lokakuun 1. päivänä laiturilta Kustaa III:n patsaan läheisyydessä. Matkalipun hinta oli 8 riikintaalaria ja lähtöön tarvittiin passi. Perillepääsyn aika on epäselvä, mutta paluumatkalle lähdettiin 6.10.1821 ja Tukholman satamassa oltiin 9.10.1821.
Lokakuussa oli tarkoitus tehdä vielä toinen ja Helsinkiin koukkaava matka, mutta tämä ei toteutunut. Turkuun kuitenkin lähdettiin toistamiseen 17.10.1821 ja perille päästiin 20.10.1821. Tällä kertaa ohjelmassa oli huvimatkoja saaristossa ennen kuin 22.10.1821 lähdettiin takaisin Tukholmaan. Kolmas matka tehtiin marraskuussa, jonka pimeydessä tuskin kukaan oli kiinnostunut ylimääräisistä saaristokierroksista.
Huhtikuussa 1822 käynnistyi vuoroliikenne Tukholman ja Turun väliin. Matkoja oli kahden viikoin välein syksyyn asti. Vuonna 1823 suunniteltiin matkustajien kuljetusta Turun, Helsingin ja Tukholman väleillä, mutta joku kaivoi esiin Suomessa voimassa olleen vuonna 1726 annetun määräyksen, joka kielsi ulkomaisilta laivureilta rahdin ja matkustajien kuljetuksen kotimaisesta satamasta toiseen.
Kesällä 1824 Stockholm oli käynyt heinäkuun alussa Turussa ennen Pietarin risteilyä. Vuonna 1825 alus ei liikennöinyt enää itään päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti