Jaakko Krumbergin aikuiselämän monivaiheisuus

Jaakko Krumbergin lapsuudenmuistelma [1] päättyi epäonnistuneeseen kulkukauppayritykseensä talvisilla teillä. Lumista kulkemista on myös varhaisimmassa löytämässäni kirjoituksessaan Taika-uskoa kesällä 1887. [2] Pian sen jälkeen (ja ennen muistelmaansa) oululaisessa sanomalehdessä ilmestyi kirjoittamansa jatkokertomus Laitilan Anna, joka on hyvin fiktionmakuinen rakkaustarina.

Muistelmansa julkaisun jälkeen Krumberg jatkoi vuonna 1888 humoristis-realistisella tyylillä, jota edustaa lyhyt kertomus isännän kauppamatkasta.[4] Pidemmässä kertomuksessa [5] kaupungin markkinoille lähtee isännän kanssa matkan palkkaetuihinsa neuvotellut piika sekä renki Kalle, joka jo ensimmäisessä kestikievarissa teki 

oven suun puolessa kellon vaihetusta, vaan eivätpä oikeen tahtoneet sopia, kun Erkki tahtoi Kallen mielestä vähän liijan paljon välejä. Hyvähän sillä Erkillä tosin kello oli; paljon parempi kun Kallella, mutta paljon tahtoi häijy välejä; ei hirvennyt hän kauppoihin ruveta — ja olihan niitä markkinoillakin kelloja, monenkinlaisia, saattoihan hän siellä vaih taa jos tahtoisi eli myödä kerrassaan entisensä ja ostaa uuden. Silleen ne kaupat sitten jäikin.

Seuraavan nimellä Jakke Honka julkaistun jatkokertomuksen Perukkalaiset päähenkilönä oli kulkukauppias [6]. Kertomus Miten pääsin kiertokouluun ehkä palasi Jaakko Krumbergin omiin lapsuudenmuistoihin, sillä minäkertojalla on kasvatusvanhemmat.[7] Kynänsä kulki sujuvasti, sillä samana vuonna ilmestyi vielä jatkokertomus Kosioretki [8] ja ensimmäistä kertaa Oulun ulkopuolella, sanomalehdessä Savo-Karjala, nurkkanovelli Erkki ja Liina [9]. Vuoden lopussa alettiin myös markkinoimaan Werner Söderströmin kustantamaa kansankirjailijaimme novellikokoelmaa Syvistä riveistä. Sen viimeisissä vihkoissa tulisi ilmestymään tarina Perukkalaiset.

Vuoden 1889 puolella oululaisessa Kaiussa julkaistiin juhannuksen viettoon sijoittuva jatkokertomus Yökirkossa [10] ja huutolaishuutokauppaan päätyvä Yhteiskunnan kurjia. [11] 

US 3.9.1890

Vuonna 1890 Oulun sijaan Jakob Krumbergin tarinat ja tekstit julkaistiin Tampereella ja Jyväskylässä [12-16]. Tämä viittaa liikkumiseen ja olemiseen Oulun ulkopuolella  kuin myös se, että kustantajansa ei tiennyt olinpaikkaansa syksyllä 1890.

Jakob Krumberg oli varmasti Oulussa 24.6.1890, sillä tuolloin hän solmi avioliito Amalia Kustaantyttären (s. 18.6.1869 Ruovesi) kanssa. He ottivat muuttokirjan maaliskuussa 1891 Oulun maaseurakunnasta Ruovedelle, jossa Jaakko merkittiin kirkonkirjoihin suutarina.[29] Samana vuonna kirjoituksiaan julkaistiin sanomalehdissä Helsingissä ja Tampereella [17-21]. Lisäksi tarina Perukkalaiset sai arvostelun Valvoja 3/1891:ssä osana novellikokoelmassa Syvistä riveistä. 

Jakke Honka kertomuksessaan kuvaa syrjäisen kylän, Perukan elämää, nuorison tanssia, kuinka nuoret miehet ilvehtivät itaran kulkukauppiaan kanssa, saman kauppiaan onnistumatonta kosioretkeä, lukukinkeriä y. m. Lujempaa yhteyttä eri kuvauksien välillä tekijä ei ole saanut aikaan; luonteen kehityksestä ei ole puhettakaan. Kuitenkin täytyy myöntää että tekijällä on jonkin verran kuvaamiskykyä ; monet yksityiset kohtaukset ovat elävästi ja hauskasti kerrotut. Tekijä luullakseni osaa kertoa kun hänellä vaan on jotain kerrottavaa.

Masensivatko nämä sanat kirjoittajan vai alkoiko hän käyttää uutta nimimerkkiä? Vuosilta 1892-1894 ei löytynyt yhtään Krumberg tai Honka nimellä julkaistua tekstiä. Uuteen urayritykseen viittaa Turun läänin Uudenkirkon eli Kalannin "seiniin ja puihin" ilmestynyt painettu ja näyttelyn johtaja J. Krumbergin allekirjoittama ilmoitus Warieté teatterista. Monisanaiseen kuvaukseen verrattuna esitys osoittui pettymykseksi: "Koko ohjelma suoritetaan siten, että muuan naishenkilö tekee muutamia hyvin tavallisia silmänkääntäjätemppuja." Lopuksi "Sama nainen, joka koko ajan yksin oli esiintynyt, järjesti pöydälle onnenpeli-laitoksen ja kehoitti yleisöä pelaamaan. Kun maksoi 25 penniä, niin mahdollisesti voitti jotakin, ellei, niin sopi koettaa uudestaan maksamalla 25 penniä j. n. e. Paikalla ollut polisikonstaapeli kielsi kuitenkin moisen rahapelin." (Uudenkaupungin sanomat 22.12.1893)

Myöhempi uutinen 

Monipuolinen mies. Suutari Jaakko Krumberg on läänin kuvernööriltä pyytänyt lupaa saada näytellä tässä läänissä voimistelu-, laulu-, paletti- ja käsikonstinäytelmiä, vaan on häntä osoitettu hakemuksellaan kääntymään asianomaisten poliisiviranomaisten puoleen. (Wiipurin Sanomat 29.8.1896)

viittaa siihen, että J. Krumberg todennäköisesti oli Jaakko Krumberg.

[25]

Perheen liikkumisesta Ruoveden ulkopuolella puolestaan  kertovat kirkonkirjat. Oulussa solmitun avioliiiton tytär Saima Aliina syntyi 3.11.1892, mutta häntä ei kastettu Ruovedellä vaan Korpilahdella.[30]. Kesällä 1895 Jaakko Krumberg kirjoitti Päivälehdelle matkakirjeitä pohjoisesta Suomesta [22, 23, 24]. Vuoden lopussa oululainen sanomalehti uudelleen julkaisi luvattomasti Päivälehden albumissa Nuori Suomi ilmestyneen Jakke Hongan tarinan [25] ja meriselitti "hra Jakke Honka ei liene suurestikaan tunnettu näillä Pohjan perukoilla" (Oulun ilmoituslehti 17.1.1896)

Tytär Helmi Lyydia syntyi Sievissä 29.9.1895 ja kuoli Viipurin läänin Uudellakirkolla 4.8.1896. Tätä ennen isosiskonsa oli kuollut Iisalmella 29.1.1896. Selma Elina syntyi 30.10.1897 ja kastettiin Viipurissa. [29, 30] Tämä sopii yhteen pari kuukautta aiemmin julkaistuun pikku uutiseen.

Kulkukauppa. Suutari Jaakko Krumberg on oikeutettu yhden wuoden ajan läänissä myymään kotimaan tehtaitten ja kotiteollisuuden tuotteita. Kauppaa pidetään matkustamalla. (Wiipuri 12.8.1897)

Elokuussa 1898 Jaakko Krumberg, vaimonsa, vaimon ennen avioliittoa syntynyt poika sekä Selma Elina muuttivat virallisesti Ruovedeltä Viipurin maaseurakuntaan, jossa syntyi 27.6.1899 tytär Maria Sofia.  Perhe oli edelleen siellä kirjoilla, kun sukunimeksi muuttui Vuorimaa kesällä 1911.[31]

Karjala 23.6.1911

Vuonna 1912 Jaakko Vuorimaa ja vaimonsa muuttivat Viipurin kaupunkiin, josta kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. He eivät ilmoittaneet tietojaan osoitekalentereihin, mutta tyttären häviäminen oli uutinen:

Jo toissa lauantaina lähti Kolikkoinmäeltä, siellä Koivistontie 11 asuvan työmies Vuorimaan 14-wuotias tyttö Selma Elina kaupustelemaan vaksisia piirongin koristeita, eikä tyttönen ole vieläkään palannut, vaikka hänen piti saapua kotiin jo saman päivän iltana. Hänet lienee nähty Nurmissa. (Viipurin sanomat 2.9.1912)

Selma Elina näyttää päätyneen myöhemmin Ruovedelle (Ruovesi 8.7.1931). Sisarensa Maria Sofia mainitaan työttömänä Helsingissä (HS 13.4.1926; US 12.7.1927). Isänsä Jaakko Vuorimaa katosi lopulta kaikilta niin, että hänet julistettiin vuonna 1958 kuolleeksi.[32]

Lähteet

[1] J. Krumberg. Pieniä muistelmia lapsuuteni ajoilta. Kaiku 24.9.1887 no 76, 28.9.1887 no 77, 1.10.1887 no 78, 5.10.1887 no 79, 8.10.1887 no 80, 12.10.1887 no 81
[2] J. Krumberg. Taika-uskoa. Kaiku 16.6.1887 no 48
[3] J. Krumberg. Laitilan Anna. Kaiku 13.7.1887 no 55, 16.7.1887 no 56, 20.7.1887 no 57, 23.7.1887 no 58, 27.7.1887 no 59
[4] J. Krumberg. Kotilan Jussin kaupunkimatka. Kaiku 8.5.1888 no 54, 17.5.1888 no 57
[5] J. Krumberg. Markkinamiehiä. Kaiku 14.6.1888 no 69, 16.6.1888 no 70, 19.6.1888 no 71, 21.6.1888 no 72, 26.6.1888 no 74, 28.6.1888 no 75, 30.6.1888 no 76, 5.7.1888 no 78, 10.7.1888 no 80, 12.7.1888 no 81
[6] Jakke Honka. Perukkalaiset. Kaiku 14.7.1888 no 82, 17.7.1888 no 83, 19.7.1888 no 84, 21.7.1888 no 85, 24.7.1888 no 86, 26.7.1888 no 87, 28.7.1888 no 88, 31.7.1888 no 89, 4.8.1888 no 91, 7.8.1888 no 92
[7] Jakke Honka. Miten pääsin kiertokouluun. Kaiku 6.10.1888
[8] Jakke Honka. Kosioretki. Kaiku 25.10.1888 no 126, 27.10.1888 no 127, 30.10.1888 no 128, 1.11.1888 no 129
[9] J. Krumberg. Erkki ja Liina. Savo-Karjala 26.10.1888 no 84, 30.10.1888 no 85, 2.11.1888 no 86, 06.11.1888 no 87, 20.11.1888 no 91, 23.11.1888 no 92, 27.11.1888 no 93, 30.11.1888 no 94, 14.12.1888 no 98, 18.12.1888 no 99, 21.12.1888 no 100 
[10] Jakke Honka. Yökirkossa. Kaiku 18.5.1889 no 57, 21.5.1889 no 58, 23.5.1889 no 59, 28.5.1889 no 61, 29.5.1889 no 62 
[11] Jakke Honka. Yhteiskunnan kurjia. Kaiku 10.8.1889 no 91, 13.8.1889 no 92, 15.8.1889 no 93, 17.8.1889 no 94, 22.8.1889 no 96
[12] Jakke Honka. Kovaosaisia. Kuvaus Pohjanmaalta. Aamulehti 22.2.1890 no 44, 25.02.1890 no 46, 27.02.1890 no 48, 04.03.1890 no 52
[13] Jakke Honka. Jo tulevat, jo tulevat! Keski-Suomi 28.6.1890, 03.07.1890 no 76
[14] Jakke Honka. Kestikievarissa. Keski-Suomi 17.7.1890, 22.07.1890 no 84, 24.07.1890 no 85, 26.07.1890 no 86, 29.07.1890 no 87, 31.07.1890 no 88, 02.08.1890 no 89, 05.08.1890 no 90
[15] Jakke Honka. Huutolaisena. Kuvailus elämäni ensihetkiltä. Aamulehti 8.8.1890, 10.08.1890 no 183, 13.08.1890 no 185, 15.08.1890 no 187, 17.08.1890 no 189, 20.08.1890 no 191, 22.08.1890 no 193
[16] Jakke Honka. Mitä vasten on vaivaistenhoito? Aamulehti 3.12.1890
[17] Jakke Honka. Rautatien mies. Päivälehti 23.1.1891, 28.1.1891, 1.2.1891
[18] Jakke Honka. Heleniuksen Herra. Uusi Suometar 18.2.1891, 19.02.1891 no 41
[19] Jakke Honka. Huutolainen. Päivälehti 6.3.1891 (myös Lounas 10.4.1891)
[20] Jakke Honka. Terveyttä hakemassa. Uusi Suometar 19.6.1891, 20.6.1891, 24.6.1891
[21] Jakke Honka. Kievarissa. Aamulehti 12.8.1891, 14.8.1891, 16.8.1891, jatkui?
[22] Jakke Honka. Matkahavainnoita Kemijoen varsilta. Päivälehti 10.7.1895
[23] Jakke Honka. Tornionjokivarsilta. Kirje Päivälehdelle. Päivälehti 17.8.1895
[24] Jakke Honka. Matkahavainnoita Tornionjokivarrelta. Päivälehti 3.9.1895
[25] Jakke Honka. Häntä vaivasi leini, humoreski. Nuori Suomi Päivälehden joulualbumi V. 1895 (Myös Oulun ilmoituslehti 29.12.1895, 3.1.1896, 5.1.1896)
[26] Jakke Honka. Suuri tohtori. Päivälehti 14.2.1896 
[27] Jakke Honka. Elämän haaksirikko. Kuvaus Hämeestä. Itä-Suomen sanomat 23.2.1897, 2.3.1897, 5.3.1897, 9.3.1897, 12.3.1897
[28] Jakke Honka. Reppu. Päivälehti 13.11.1898

[29] RK Ruovesi 1863-69, 393; RK Oulujoki 1891-1900, 265; Ulosmuutot Oulun maaseurakunnasta 1891; RK Ruovesi 1891-1900, 2263, 2239

[30] Kastetut Ruovesi 1891, 1897

[31] Ulosmuuttaneet Ruovesi 1898; RK Viipurin maaseurakunta 1898-1909 IV, 253; 1910-1919 VIII B, 718; LK Viipurin maaseurakunta 1910-1919 IV, 602

[32] Wikipedia