Ilmestynyt: vertaisarvioitu artikkeli

Tuoreessa Auraicassa ilmestyi eilen ihkaensimmäinen vertaisarvioitu artikkelini Istutuspäällikkö Gaddin julkiset matkaraportit 1763–1765! Vieläkään en tunne olevani Ihan Oikea Historiantutkija, mutta olen inan lähempänä.

Niin kauan kuin olin silkka harrastelija, en kokenut sopivaksi yrittää vertaisarvioidun artikkelin kirjoittamista. Kun 1800-luvun konffan kautta avautui mahdollisuus Ennen  ja nyt -artikkeliin, olisin voinut pyytää vertaisarviointia, mutta en kehdannut vaatia moista ajankäyttöä asiantuntijoilta. Vertaisarviointihan ovat osa akateemisen maailman palkatonta työtä, josta ei tavallisesti saa edes toimituksen ulkopuolista tunnustusta, sillä arviointi on lähes aina nimetöntä.

Tohtoriopiskelijan asemassa kuitenkin näin artikkelin julkaisuprosessin kokemisen olennaiseksi oppimiseksi. Viime tammikuussa tein ensimmäisen yritelmäni, jota käsiteltiin sekä Opinahjon sisäisessä seminaarissa että Baltic Connections -työpajassa. Aihettani ei pidetty huonona, mutta kokonaisuuteen suhtaudutiin varauksella ja käsikirjoitus selvästi vaati reipasta työstöä. Jota se edelleen odottaa.

Toukokuussa pakersin kahta uutta käsikirjoitusta, joista Auraicaan tarkoitettu oli saatava kuun loppuun mennessä valmiiksi. Idea oli syntynyt väikkärin aineistosta, jonka Suomen maaseutua kuvaavat Gaddin rapsat ajattelin yleisesti kiinnostaviksi ja Auraican profiiliin sopiviksi. Aloitin kirjoittamisen silkkana kuvauksena, mutta onneksi sain älynväläyksiä sopivasta vertailuaineistosta, joilla mukaan tuli analyysin omaistakin.

Tässä artikkelissa pääsin tosissani miettimään vähäistä tekstimäärää ja mahdollisia kirjoitus- ja lähetysmotiiveja tavalla, joka ei onnistu väitöskirjatyöhöni valitsemassani käsittelytavassa. Kyseessä oli siis väitöskirjan tekoakin tukeva harjoitus. Vastaavasti, mutta toisesta näkökulmasta, kirjoitin viime vuoden lopulla toisen artikkelin, joka on parhaillaan vertaisarvioinnissa.

Vertaisarvioista liikkuu aivan kamalia juttuja ja pääsin nyt ilmestyneen artikkelin suhteen huomattavan vähällä, kun vertaisarviot vihdoin neljän kuukauden kuluttua saapuivat. Molemmissa arvioissa todettiin - täysin oikein - että käsikirjoituksestani puuttui kaikki relevantti kontekstointi. Päätoimittaja antoi selkeät ohjeet siitä, mikä oli olennaista fiksattavaa, joten edauksessa ei ollut mitään ongelmallista. 

Ehkä seuraavalla kerralla tulee hylkäysehdotus tai edes rankempaa kommenttia ja IOH-status olisi taas hieman lähempänä. Ja saisin uusia oppimiskokemuksia, joista jatko-opiskelussa on (kai) kyse.

P. S. Liian myöhään tämän artikkelin tarpeisiin ilmestyi siis Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen blogissa Sakari Taipaleen, Tiina Parviaisen ja Mikko Jakosen pätkä Kuinka referee kesytetään? Vertaisarviointiprosessi ja palautteeseen vastaaminen. Lisäksi apuna olisi nyt HAKA-tunnareilla saavutettavana Suomen Tiedekustantajien Liiton rahoittama 10 luennon kokonaisuus tieteellisestä julkaisemisesta, jonka on "tarkoitus pysyä käytössä useamman vuoden".

Kuvat: George Moutard Woodward (F. Sansom): Pigmy revels, or, All alive at Lilliput, 1800-1801. Plate 6. Rijksmuseum