Edellisessä osassa esiteltiin Carl Johan Slotte, jonka palvelustyttö löysi joulupäivänä 1889 eteisestä Maria Slottelle osoitetun käärön.
Joulupäivänä ei sopinut liikkua, mutta tapaninpäivänä palvelustytöt lähettivät käärön isäntäväen joulunviettopaikkaan eli Slotten Otto-pojan kotiin. Siellä paketti tietenkin avattiin ja todettiin sen sisältävän 15 joulutorttua, 15 piparileivosta, 25 n. s. ranskalaista korppua ja puolen kilon purkki von Houtenin kaakaota. Käärössä ei ollut mitään lähettäjän nimeä, mutta sen arveltiin olevan jonkun sukulaisen tai ystävän lähettämä lahja. Perheessä oli kaakaon tai kuuman suklaan juominen tapana ja arvatenkin lähettäjä oli tämän tiennyt.
Heikoimmin säilyvät tortut pantiin heti esille ja ne maistuivat kaikille.
Illalla nautittiin kaakaota. Koska talossa oli suklaata, juoma tehtiin siitä. Vaikka ajatuksena oli lahjaksi saadun kaakaon säästäminen, Slotte nosti purkin pöytään, avasi sen ja laittoi lusikankin esille niin, että kaakaota olisi voinut halutessaan lisätä omaan kuppiinsa. Koska Slotte itse ei näin tehnyt, ei kukaan muukaan viitsinyt.
Korppuja oli jo iltapäiväkahvillaan yrittänyt nauttia Slotten äiti. Niitä olivat maistaneet jossain välissä myös Slotte, vaimonsa, poikansa ja kolme palvelijaa. Kaikki pitivät makua katkerana ja sylkivät suupalan pois.
Kaikki seitsemän voivat pian pahoin. Jäsenet olivat jäykkinä, iho syyhysi, päätä huimasi ja oksetti.
Eero Järnefeltin piirros kirjasta "Finland in the Nineteenth Century: by Finnish authors. Illustrated by Finnish artists. (Editor, L. Mechelin.)"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti