Tämä vietti lapsuutensa (todennäköisesti) Merimaskun Sannaisissa, jossa isänsä oli asunut jo ennen sotaa. Lapsuuden jakoi isosisko Anna Elisabeth (kast. 2.2.1725) ja vähemmän aikaa pikkusisarukset Eva Maria (s. 6.8.1728, k. 1732) ja Johannes (kast. 26.12.1730). Äiti kuoli 28.11.1736 ja haudattiin Merimaskun kirkkoon. (RK 1723-31 s. 57)
Isän marraskuussa 1737 solmiman uuden avioliiton jälkeen muutettiin Nauvoon, jossa syntyivät vielä sisarpuolet Anna Kristina 19.11.1738 ja Ingrid 22.7.1741. (RK 1738-44 s. 51) Vain muutaman vuoden jälkeen perhe muutti Paraisten Bläsnäsiin. (RK 1745-51 s. 262) Täällä isä kuoli 8.7.1753.
Alexander Magnus oli tuolloin jo isänsä jäljillä eli sotilasuralla. Henkirakuunarykmentin kersanttina hänellä oli puustellina Mietoisten Sydänperä 10.1.1753 alkaen. Mietoisissa hän meni 26.7.1753 eli vain pari viikkoa isänsä hautajaisten jälkeen naimisiin Catharina Elisabetha Staren (s. 1725) kanssa. Avioliitossa syntyivät lapset Dorothea Elisabet 21.5.1754, Berndt Friedrich 3.8.1755 ja Regina Catharina 21.11.1756 (k. 24.12.1756). Puustellin käyttöoikeus päättyi 17.1.1757 kun Alexander erosi armeijasta. (Wirilander) Jossain välissä hän sai luutnantin arvon, jolla esiintyi lopun elämäänsä.
Kevääseen 1758 mennessä perhe oli muuttanut Lemun Valpperiin, josta käsin vietiin kasteelle 22.3.1758 syntynyt Catharina Charlotta ja 17.8.1759 syntynyt Berndt Otto. He selvisivät lapsuusvuosistaan toisin kuin edellä mainitut kolme lasta ja kesällä 1761 Tenholan kirkon muurattuun hautaan viety 6 kuukauden iässä kuollut Carl Magnus ja kaksi vuotta myöhemmin 22 päivää elänyt Eva Regina. (RK 1769-82 s. 93)
Vuoteen 1771 mennessä Alexander Magnus, vaimonsa ja kaksi lastaan muuttivat Nousiaisten Haatilaan, jossa vaimo kuoli 22.8.1775 (RK 1771-1776 s. 90). Tämän jälkeen perhe näyttää hajonneen. Tytär Catharina Charlottasta tuli everstiluutnantin rouvan kamarineito Nousiaisten Nyynäisiin (RK 1771-1776 s. 77, 1777-1782 s. 84). Hän on elossa Kustavissa vielä vuonna 1783 (RK 1773-1783 s. 55). Veljensä on todennäköisesti Bernt Otto Fellbom, joka meni 28.12.1783 Tukholman Riddarholmin kirkossa naimisiin Anna Greta Björckin kanssa, ja jolla oli ainakin lapset Carl Otto s. 16.6.1784 ja Adolph Fredrik s. 16.1.1787.
Alexander Magnus asettui vuoteen 1790 mennessä Raision Kerttulaan. Samana vuonna hän teki keskinäisen testamentin piikansa Anna Carlsdotterin (s. 1743) kanssa, mikä herättää ajatuksen laittaa sana piika lainausmerkkeihin. (RK 1790-95 s. 154, 1796-1801 s. 97, 1802-1813 s. 97) Saattoi olla, että molemmat lapsensa olivat vielä elossa Ruotsin puolella.
Ainakin nuorin Alexander Magnuksen sisarpuolista oli elossa ja solmi kolmannen avioliittonsa 29.7.1794 Paraisilla Berendt Wilhelm Hästeskon kanssa. Pari todennäköisesti luki Åbo Allmänna Tidningistä 15.10.1811, että Alexander Magnus eli 89-vuotiaana yhdessä huoneessa yhdessä piian kanssa, joka oli ollut palveluksessaan jo 47 vuotta. Mies oli ollut viisi vuotta sängynomana ja piika ainoana hoitajanaan ja ainoana tulojen hankkijana. Tästä tietoiseksi tullut luutnantti E. Nordenberg ehdotti lähettämään raha-apua.
 |
| Åbo Allmänna Tidning 21.11.1811 |
Sama Nordenberg sai sanomalehdessä kuukautta myöhemmin kertoa avunsaannin määrästä ja vastaanottajien ilosta. Se jäi varsin lyhytaikaiseksi, sillä seuraavaan kesäkuuhun mennessä Alexander Magnus oli kuollut ja keskinäistä testamenttia syytä kuuluttaa (ÅAT 27.6.1812). Asiaa ei ehditty käsitellä loppuun ennen kuin myös Anna Carlsdotter kuoli. (ÅAT 9.7.1812, 16.7.1812, 11.8.1812)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti