Perinteinen Lucian päivän juhlinta

Julbudskap till barnen 1894

Viime vuonna tähän aikaan Museoviraston johtaja Tiina Merisalo twiittasi: "Ensimmäinen tieto Lucia-neidosta Suomessa on vuodelta 1898, Svenska fruntimmerskolan i Åbo -koulusta. #Luciaperinne on 1900-luvun aikana levinnyt suomenruotsalaisesta kulttuuripiiristä laajemminkin osaksi joulun odotusta. Kuvassa lienee tarjolla myös sahramipullia, "lussekatter"." Teki mieli kommentoida, että Suomessa Lucian päivällä on pidempiä ja unohdettuja perinteitä, mutta todetaan se nyt.

Vuoden 1724 koulujärjestyksen mukaan syyslukukausi päättyi Lucian päivänä. Syntyneestä juhlatraditiosta Sara Wacklinin muistelmien kuvaus Oulusta on varhaisimpia edustaen 1780-lukua:

Lucian päivänä Joulun edellä oli nuorison suurin juhla, sillä silloin paloi avarassa koulu-huoneessa sadottain talikynttilöitä, joista moni antajallensa oli arvosampi kuin toiselle vahakynttilä, sillä köyhimmänkin lapsen omaiset saivat sinne viedä kynttilänsä. [...] Kello kuusi oli koko koulu valistettu. Puu-kaaria asetettiin ikkunoihin ja ne kynttilöitä täyteen. Niitä pantiin myöskin puu-ruunuihin ja yleensä minne vaan kynttilän sopi asettaa. Seinän rakoihin pistettyihin päretikkuinkin asetettiin kynttilöitä samoin kuin niihin reikiin, joita pojat olivat kaivaneet seiniin ja penkkiin.

Vasabladetissa 24.12.1914 julkaistussa V. K. E. Wichmannin (s. 1856) kirjoituksessa Huru skolgossarna i forna dagar firade julens ankomst kertoo traanilamppujen ja talikynttilöiden ajasta, jolloin koulun lussijuhlassa valaistukseen yhdistyi laulut ja tanssi, erityisesti kaaritanssi latinankielisellä tekstillä. Nämä vaativat viikkojen harjoittelua. Kuvattuaan omien kouluvuosiensa käytäntöjä tarkasti ja laulujen sanoja myöten Wichmann esittää yleisempiä tietoja. Käytössään olleen rehtori L. L. Laurénin (s. 1824) muistelman mukaan tämän lapsuudessa lussijuhlien ohjelma Vaasassa oli yksinkertaisempi eikä kiinnostanut koulun ulkopuolisia. 

Porvoon tyttökoulun Lucian päivää 1855 juhlistettiin joulukuusella ja oppilaat saivat pienen lahjan: kirjan ja vehnäsen (Borgå Tidning 3.5.1856). Mieleen tulee opettajamummoni pikkukoulun joulujuhlan paperipussissa jaettu piparkakku.

Helsingfors Tidningar toteaa viikkokatsauksessaan 14.12.1861, että edellisenä päivänä "nuorison iloisena Luciana" useimmat koulut olivat päättäneet lukukautensa. Lyseo ja tyttökoulu juhlivat "Luciaansa" 14. päivä "valaistuksella ja piparkakuilla". Hufvudstadsbladetin Helsinki-kroniikassa 17.12.1866 mainitaan useimpien koulujen viettäneen "Lussi"nsa eli ilmeisesti päätösjuhlan nimi ei ollut sidoksissa Lucian päivään. 

Kansakoulujen myötä tavat ja lussijuhlan nimi ehtivät ennen jälkimmäisen katoamista levitä maaseudulle. Aamulehdessä 24.12.1890

Lussijuhla Akaassa. Kello 6 aikaan aamulla tämän kuun 20 päivänä alkoi tulvailla juhlapukuun puettua yleisöä pitäjämme kansakoulu-kartanoon. Alettiin näet viettää n. s. Luusia eli Joulujuhlaa, johon koulua käypä pienokaisparvi vanhempainsa keralla oli kokoontunut. Kansakoulua harrastavat henkilöt olivat valmistaneet mieltä ylentävän tilaisuuden yleisölle...

Vuoden 1894 joululehdestä ylle leikatun kuvan kynttiläkruunuinen tyttö liittyi vain läntisen ja eteläisen Ruotsin kotien juhlaperinteeseen. Samassa jutussa suomalainen Maria muistelee Italiasta käsin kotimaata: "i dag fira de lussifest der hemma i Finland, alla skolor stråla af ljus och skolbarnen dansa kring sina vackra julgranar."  

P. S. Lucian juhlinnan kehityksestä ja muodoista Ruotsissa on asiallinen katsaus Linn Henrikssonin kandityön Lucia: Traditionens helighet – en religionsvetenskaplig jämförelse av luciafirandet mellan 1927 och 2019 luvussa 3.1.