Logiikkapeli 1770-luvun Tukholmasta

Selvitellessäni erään Suomen puolella pyörineen ruukin mainintoja 1700.luvun Tukholmassa ilmestyneistä lehdistä, huomasin ilmoituksen myyntipisteestään, jonka osoite oli "i Huset N:o 39 wid Kornhamn". Luullen itseni rutinoiduksi Tukholman tutkijaksi ajattelin saavani tuon nykykartalle kädenkäänteessä. Erehdyin, sillä Kornhamn ei ole katu ja nykyisen Kornhamnstorgetin numerot eivät kääntyneet sopiviksi kaupunginarkiston osoitevaihtimessa. Päädyin silmäilemään läpi (valehtelematta!) parituhatta Kornhamn-osumaa 1770- ja 1780-luvun lehdistä, joilla kertyi toivottavasti tarvittavat ainekset ongelman ratkaisemiseen. (Jätetään kotitehtäväksi miettiä, miten sama olisi tehty ennen digitoituja lähteitä ja internetiä.)

Kornhamnstorg. Kuvaaja:Patrik Nylin
CC BY-SA 4.0, Wikimedia

Ensinnäkin, mitä tarkoitettiin ilmaisulla "wid Kornhamn"? Voitiin sanoa esimerkiksi "wid Kornhamn i Degermanska huset" ja Wikipedia kertoo, että vuonna 1741 valmistunut Degermanska huset on nykyään osoitteessa Kornhamnstorg 57 korttelissa Deucalion. Wikipedian mukaan samaisessa korttelissa oli Plomgrenska eller Plommenfeltska huset, jota vastaa sanomalehti-ilmoituksissa m.m. ilmaisu "Plomgrenska huset N:o 50 wid Kornhamn". 

Plomgrenska huset oli Deucalion-korttelin kulmassa ja toisella puolella kulki ja kulkee Triewaldsgränd. Kuja mainitaan Kornhamnin yhteydessä informatiivisimmin ilmaisussa "Steinhausiska husen wid Kornhamn i Triewaldsgränd under N:o 47 och 48". Aikaisemmin ilmeisesti sama osoite oli ilmaistu "Stenhausiska huset emellan Kornhamn och Järntorget" tai "Bruks-Patron Steinhausens hus wid Kornhamn". Kuja on niin lyhyt, että Steinhausenin talo oli joko Deucalion-korttelissa tai Medusa-korttelissa. Nyt kaupunginarkiston vekslaimesta 1729 och 1810 års tomtnummer on apua: tontti Medusa 47 on Triewaldsgränd 1 eli aikaisempi Steinhausenin talo.

Muodostuu hypoteesi siitä, että ilmoitusten talonumerot ovat 1700-luvun tonttinumeroita, mutta ennen kuin ryntään soveltamaan tätä alkuperäiseen ongelmaani, käytän pari suurella vaivalla kerättyä faktaa arvauksen tarkistamiseen ja mahdolliseen vahvistamiseen.

"Hörnhuset N:o 91 och 92 af Stora Nygatan och Kornhamn." Stockholmskällanin korttelit nimeävässä kartassa Stora Nygatan osuu Kornhamnstorgetin kulmaan kortteleiden Typhon ja Cerberus välillä. Tonttihakemistossa Cerberus 91&92 ovat nykykartalla Stora Nygatan 46, joka puolestaan on nurkkatalo eli täsmää hienosti. "Uti huset N:o 85 wid Kornhamn och början af stora Nygatan" puolestaan tarkoittaa Typhon 85:tä, joka on Stora Nygatan 45.

Varmuuden vuoksi vielä "Fru Wacklins hus wid Kornhamn och hörnet af lilla Nygatan" & "Fru Wacklins hus N:o 119 wid Kornhamn". Kuten edellä kartalta saan vaihtoehtoiset korttelit Charon ja Cerberus. Charonissa on tontti 119, joka on nykyään Lilla Nygatan 22 ja sopivassa kulmassa.

Valitettavasti systeemi ei ole niin suoraviivainen, että kaupunginarkiston vekslaimessa voisin Nikolain eli Suurkirkon seurakuntaan rajaten saada tonttinumerolla 39 yksiselitteisen vastauksen alkuperäiseen kysymykseeni. Vaihtoehtoja on neljä: Echo eli Kåkbrinken 2, Medusa 39 eli Västra Slussgatan 61, Euridice eli Västerlånggatan 22 ja Marsyas eli Kråkgränd 2. Jo kohdattu Medusa vaikuttaa todennäköisimmältä, mutta varmuuden vuoksi kävin muutkin läpi ja tarkistin, että ne todellakin olivat toisaalla Gamla stanissa.

Kiitos Stockholmskällanin karttakäyttöliittymän sain osoitteen Västra Slussgatan 61 uskottavasti vuoden 1750 kartalle. Se auttaa myös ymmärtämään ilmaisun "Uti Huset N:o 39 wid Kornhamn gent emot Söder Strömqvarn och Räntmästarhuset" sillä "Söder Ström" on myös kartalla. Räntmästarhusetin osalta apu on jälleen Wikipediassa, jossa rakennus on merkitty vuoden 1771 karttaan.

Tämä erinomainen Jonas Brolinin kartta vuodelta 1771 on Wikipediassa kokonaisuudessaan lukukelpoisena ja ilokseni talojen selitteet vahvistavat aiempia tunnistuksiani. Olin jo työntämässä hakemaani puotia numerolla 56 merkittyyn rouva Bergnerin taloon, mutta palasin Wikipedian artikkeliin Medusa-korttelista, josta selvisi, että korttelin eteläosaan rakennettiin vuonna 1781 uusi rakennus, joka on edelleen olemassa! Valitettavasti 1800-luvulla reippaasti muokattuna, mutta sittenkin!

Wikimedia

Johan Fredric Martinin näkymä Södermalmetilta Slusseniin on ajoitettu vuoteen 1790, joten kaipaamani rakennus on terävimmän kirkontornin alapuolella. Painokuvadigitointi ei silmiä hivele, mutta hienoa päästä "paikan päälle".

Tuntien työ loppujen lopuksi siis kannatti. Sanomalehtien osumien selailu antoi kokonaiskuvaa liike-elämästä Kornhamnissa ja kartalle pääsy vahvisti ajatukseni, että Suomesta meritse tuotu kauppatavara oli suhteellisen helppoa siirtää laivasta myyntipaikkaan. Kuvassa näkyy jopa laivat. Parempi selvittää kuin arvailla.