Rykmenttien valtiopäivämiehet?

Blogin FB-sivulla kysyttiin, löytyykö 1700-luvun sanomalehdistä uutta tietoa merkittävistä historiallista tapauksista. Sellaisista, joiden lähteet kärtsäsivät Turun palossa. No, kuten eilisestä tekstistäni näkyy, ainakin esihistoriallisia löytöjä voi tehdä.

Historiallisten tapauksien merkittävyys on suhteellinen asia, mutta aiemman kokemuksen ja tähänastisen läpikäynnin perusteella, väittäisin, että sanomalehtien sisältämät tiedot ovat merkittäviä lähinnä paikallis- ja kulttuurihistoriallisesti. Ja nämähän kiinnostavat itseäni.

Vieraammalla alueella olin, kun vuoden 1764 lopulla törmäsin kahteen pikkuilmoitukseen rykmenteille valituista valtiopäiväedustajista. Jaoin yhden leikkeen FB:ssä tuttavilleni saatteella "Apua! Rykmenttien valtiopäivämiehet?! Onko tiedoissani näin merkittävä aukko, vaikka juuri alkuvuodesta tavasin valtiopäivien historiaa yhtä esseetä varten."

Helpotuksekseni historiaa enemmän lukeneiden reaktiot olivat yhtä ihmetteleviä. Eli asia vaati lisäselvittelyä. Olinko löytänyt jotain oikeasti uutta tietoa? Googlaus osui aateliswikiin, jossa oli yksi "Riksdagsfullmäktig för regementet" vuonna 1746. Kirjassa Portefeuille, belysande det inre af tidernas historia (1845) on sivulla 61 vuoden 1758 eli Pommerin sodan paikkeilta pätkä, joka kuullostaa samalta kuin valtiopäivämiehen valinta kaupungeissa.

Oikeille jäljille pääsin vihdoin, kun SBL:n artikkelissa käytettiinn pidempää termiä "regementets fullmäktige till krigsbefälet vid riksdagarna 1734, 1738 och 1741" ja tekstissä todetaan, että "Då kallelsen till 1760 års riksdag utfärdades och flertalet av regementscheferna lämnade armén för att såsom sina regementens självskrivna fullmäktige deltaga i krigsbefälets överläggningar vid riksdagen".

SLS:n Förvaltningshistorisk ordbok suomentaa Krigsbefäletin "sotapäällystön kokous", jota selventää vain "maakuntarykenttien edustajien kokous". Ruotsiksi sanottiin, että

Från slutet av 1500-talet fram till 1786 kallades representanterna till riksdagen, trots att de inte utgjorde ett eget stånd. Enligt regeringsformen 1634 skulle alla regementen representeras av regementets officerare samt en kapten. Senare utgjordes Krigsbefälet av alla på stat varande generalspersoner samt chefen och en kapten eller en ryttmästare från varje regemente eller kår. Från och med 1756 ställdes den nyinrättade Arméns pensionskassa under Krigsbefälets förvaltning.

Eli kyse ei ollut varsinaisesta säädystä, mutta 1500-luvulta vuoteen 1786 rykmenteillä oli edustus valtiopäivillä. Nyt tiedän tämänkin.