Pikkulöytöjä käsikirjoituskokoelmista (2/2)

Ja viimeiset muistiinpanolappuset sekä kuvat kännykästä.

1) Kauhajoen kappalaisen Anders Törnuddin "Kasasa olevan ystävän muisto mahlaa juodesa kokoonpantu kuin kirjoitin hänelle keväillä vuonna 1795" (C II 1c:7) ei ole suomenkielisen runouden kadonnut mestariteos, mutta hauska säilynyt esimerkki joka tapauksessa.

2) Statististiska underrättelser angående Wiborgs län 1812 (DD129) yllätti olemalla tilastojen sijaan juoksevaa tekstiä, joka kuvasi läänin tilaa monipuolisesti sinne juuri saapuneen silmin. Hän kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että Ruokolahdessa ja Jääskessä monesta talonpoikaistalosta puuttui sängyt. Nukuttiin oljilla, jotka joka päivä kannettiin sisään ja ulos. Lasi, kivikeramiikka ja kupariastyoat olivat rahvaalla erittäin harvinaisia. Taloustavarat koostuivat joistain maalatuista puukulhoista ja parista padasta.

Naisten ahkeruus sai hyväksynnän, mutta käytössään oleva tekniikka oli alkeellista. Lanka kehrättiin yleisesti värttinällä eikä rukilla. Paikalliset kangaspuut näyttivät läntiseen Suomeen tottuneelta lähinnä nauhan kudontaan sopivilta, eikä niissä kolmea korttelia leveämpää kangasta syntynytkään.

Naiset osallistuivat peltotöihin ja talonpojille oli vaimoa valitessa kauneutta tärkeämpää "leviä sälke ja tukevat hartiat". Fraasi siis suomeksi keskellä ruotsinkielistä tekstiä.

3) Ruotsinkielisestä tekstistä puheenollen Mathias Weckströmin kokoelman (Coll 255) XXIV Diverse manuskript af historiskt innehåll sisältää numerona 14 Kort berättelse om en uppenbarelse, som tildragit sig i Panelia by wid kyrkans capell af denna Eura socken, skriven af Johan Wegelius [16.2.1770]. Laiskuuksissani en jaksanut sitä tavata, vaikka Wegelius oli itse nähnyt sen vaivan, että oli kuulustellut yli 30 kyläläistä mystisistä äänistä. Tai mitä ne nyt olivat.

4) Mathias Weckströmille kirjoitin tänne blogiin jo ihailijakirjeen, kokoelmistaan jäi paljon lukematta ja niistä syntyi vielä julkaisua odottavia blogitekstejä.

28.2. jaoin Twitterissä näytteet, joista ensimmäinen on samasta kotelosta kuin kertomus Paneliasta, mutta nipusta XXV Diverse Mathias Weckströms handskrifter, jossa sivut 185-228 listasivat tietoja pikkulastenkouluista Helsingissä.

"Vuonna 1847 Helsingissä sai - Mathias Weckströmin tiedon mukaan - jo kolmevuotiaat koulunpenkille."

Sitten vaihdoin koteloa. XXIII Salingen ängen och Weckströmska familjeboken sisälsi varsin sekalaista aineistoa. Kuten liimattuja ruokalistoja, joista huomiona "Jälkiruokasanasto suomeksi oli 1860-luvulla hakusessa, mutta käytössä! Ote Louis Kleinehin hotellin ruokalistasta. Samaan aikaan juhlapäivällisen menun glace "jääde-hilloa"."

Todennäköisesti läheltä toinen kuva, jonka saate oli "Viina, olut ja leipä olivat 1720-luvun valtiopäivämiehen eväät laskunsa mukaan. Mistä lie Mathias Weckström tämän tiedon poiminut?"