Aloitetaan kuitenkin Helsingistä, jossa 3.12.1708 avioituvat Thomas Uhrweder ja Johanna Staak. Thomas Uhrväderin 29.10.1711 syntynyt poika sai kasteessa nimen Isaac. Ajan tyyliin ei kuulunut äidin nimen maininta. Se puuttuu myös 5.2.1713 syntyneen Helenan kasteesta. Nyt Thomas on merkitty porvariksi. Pian tämän jälkeen on lähdetty venäläisiä pakoon.
Hedvig Eleonoran kasteissa mies on myös "Borgaren Thomas Uhrväder" ollessaan 11.10.1714 Helsingistä lähteneen teurastajan lapsen kummina, samoin kuin "Borgaren Petter Stake", joka lähtiessään Helsingistä ei ollut alkuunkaan porvari. Seuraavaksi Thomas Uhrväder on tittelittä 29.4.1715 Helsingistä lähteneen suutarin lapsen kummina.
Thomas Uhrväderin poika Thomas kastettiin 7.10.1715 Hedvig Eleonoran seurakunnassa. Kun 1736 Helsingissä tehtiin Thomas Uhrväderin perukirjaa, hänellä mainittiin olevan 20-vuotias Thomas-poika, eli on perusteltua yhdistää kastehavainnot Tukholmassa Helsinkiin päätyneeseen mieheen. Perukirjan merkintä (Åkermanin tulkintana) antaa ymmärtää, että perheeseen on ennen Thomasta syntynyt poika Isaac ja tämä sopii edellä mainittuun kasteeseen Helsingissä. Helsingissä kastettu Helena on myös elossa isänsä kuollessa kuin myös tytär Johanna, joka on todennäköisesti syntynyt pakolaisvuosina, viimeistään keväällä 1718.
Kastemerkintä Tukholmassa kertoo, että Thomaksen vaimo on nimeltään Johanna Stake ja yksi kummeista on neiti Helena Stake. Herää tietenkin hinku yhdistää nämä edellä mainittuun Petter Stakeen, mutta lähteitä tähän ei ole. Kastekummeina 24.2.1716 ovat yhtäaikaa Petter Stake ja Johanna Uhrväder, joko sukulaisuuden tai pelkän helsinkiläisyyden yhdistäminä.
Thomas Uhrväder on tuntenut Hans Sundin viimeistään Tukholmassa, sillä he ovat molemmat erään perämiehen lapsen kummeina 6.10.1716. Kun Hans Sundin lapsi kastetaan 21.11.1716 on kummeina samainen perämies ja Johanna Uhrväder.
Hedvig Eleonoran seurakunnan hautauksissa on päivämäärällä 2.5.1718 "Handelsman Thomas Urwäders hustro Johanna Stake". Mielenkiintoisesti muutamaa riviä alempana 15.5.1718 on "Flycting Uhrwäders hustru Elisabeth Johansdotter". Kysymys ei tietenkään voi olla Thomasin uudesta vaimosta, mutta oliko hän sukua pakolaiseksi määritellylle miehelle?
Ennen syksyä 1721 Thomas Uhrväder on mennyt uudestaan naimisiin perukirjassaan mainitun Elisabeth Sperlingin kanssa. Hornborgin Helsingin historia kertoo, että 2.11.1721 päivätyn inventaarion mukaan "Rykmenttivälskäri Rücker-vainajan tontilla oli tuparakennus, jossa oli kaksi huonetta ja keittiö, ja näissä asuivat Tomas Uhrväder ja Hans Sunn (Sund)" (s. 16). Syksyn ja seuraavan talven kastemerkinnöistä käy ilmi, että molemmat miehet toivat kaupunkiin ainakin vaimonsa ja todennäköisesti myös muun perheensä. (Vaimot tuskin olivat innokkaimpina muuttamaan. Tai mistä sen tietää.)
Hans Sund ja Uhrväder määrättiin marraskuussa maistraatin apujäseniksi. Valinnanvaraa ei hirvittävästi ollut, mutta valitsematta jäi kaupungissa kiistatta aiemmin porvarina toiminut Petter Sund ja Tallinnassa syntynyt Otto Magnus Baumgarten. Maaliskuussa uudessa organisoinnissa Hans Sundista, Uhrväderistä ja Baumgartenista tuli vararaatimiehiä. Uhrväder sai lisäksi tehtävän tutkia rakennuskantaa ja toimia palopäällikkönä. (s. 22). Kesään 1723 mennessä hän kuuluu kauppiasammatin vanhimpiin (s.37). Kaupunginkapteeniksi hänet valittiin 1727 ja kolme vuotta myöhemmin maistraattiin (s. 106).
Henkikirjassa vuonna 1730 (8195:521) Thomasin talouteen kuuluu täysi-ikäisenä vaimo ja tytär Lena eli Helena sekä palvelusväkeä. Missä on Isaac? Se on kokonaisen Sofia Gustafssonin kirjoittaman blogitekstin aihe. Tiivistetysti 17-vuotias Isaac alkoi riiata Regina Wittlockia, joka oli jo kihlattu räätälinkisällille. Syntyi skandaali, jossa Thomas Uhrväder oikeudessa vei pojaltaan perintöoikeuden. Kuitenkin henkikirjassa 1732 (8207:1892v) Thomas Uhrväderin taloudessa ovat Isak-poika ja tämän Regina-vaimo. Näin vaikka Gustafssonin lähteiden mukaan he menivät virallisesti naimisiin vasta vuonna 1751! Kuitenkaan isoisän nimen saaneen pojan kasteessa marraskuussa 1732 ei ole merkkiäkään aviottomuudesta. Ainakin sopu Thomas Uhrväderin kanssa on saatu aikaan, sillä tämä on pojanpoikansa kummi. Kummeina ovat myös Isakin Helena-sisko ja Hans Sund.
Vuonna 1734 Thomas Uhrväder valittiin Helsingin valtiopäivämieheksi. Edustustehtävä ei sujunut kuten piti ja palattuaan Uhrväder erotettiin raatimiehen toimesta vuosia aiemmin tapahtuneen takia. (s. 116-117) Tämän jälkeen Thomas kuoli. Perukirjassaan oli enemmän velkaa kuin omaisuutta ja rippikirjan mukaan leskeksi jäänyt Elisabet Sperling on suunnannut (oletettavasti Helsingin kastettuihin ja perukirjaan merkittyjen pienten tyttäriensä kanssa) Tukholmaan. Siellä haudattiin hakemiston mukaan Jacob och Johannes seurakunnassa 2.11.1759 Elisabeth Sperling.
Ensimmäisen avioliiton lapsista Helena oli 28.1.1731 Helsingissä vihitty avioliittoon porvari Johan Lillgrenin kanssa. Tukholmassa syntynyt Thomas oli Hollannissa isänsä perukirjaa tehtäessä ja Johanna edelleen naimaton. Isakin myöhemmästä elämästä Sofia Gustafsson kirjoitti toisen blogitekstin.
Kuvituskuva kirjasta Chap-books of the eighteenth century (1882)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti