Vanhoissa sanomalehdissä ilmoitettiin testamenteista ilmeisesti siksi, että mahdollisilla lähisukulaisilla olisi mahdollisuus ne kiistää.
Maaliskuussa 1783 kuollut Johanna Charlotta Rothow (s. 1727) oli asunut useampia vuosia Lahdentaan tilalla. Vähän ennen kuolemaansa hän oli tehnyt kirjallisen testamentin neiti Charlotta Margareta Boijen ja talousneidin Anna Christina Cedersonin hyväksi.
Ilmoituksen mukaan Lahdentaka oli Hämeenlinnan lähellä.
Adelswikin perusteella tarkemmin sanottuna Tyrvännössä, jossa Charlotta Margareta (s. 1776) meni naimisiin vuonna 1800.
Rippikirjan 1781-86 perusteella veikkaan, että toinen perinnönsaaja oli sukunimeltään oikeasti Söderberg. Neiti Rothow asui Lahdentaassa jo paronin ensimmäisen vaimon eläessä (
RK 1772-1777,
RK 1779-80) mikä mahdollisesti selittää kyseisestä avioliitosta syntyneen tyttären suosimista.
Peltisepän leski Christina Helena Sahlberg kuoli 23.1.1790 Viaporissa. Häneltä ei jäänyt rintaperillisiä. Testamenttinsa kuulutettiin sanomalehdessä
Inrikes tidningar 12.4.1790. Sen mukaan neiti Sophia Maria Mannercrantzin tuli saada pari hopeisia kynttilänalusia ja varuskunnan seurakunnan kullatusta hopeasta tehtyjä ehtoollisastioita, jotka hankittaisiin kuolinpesän varoista. Sisarpuoli Anna Maria Babelin saisi 33 riikintaaleria ja 16 äyriä, jotka vainaja oli hänelle velkaa. Viaporin koululle jäisi jotain ja loput sisarpuolen tyttärelle Eva Sophia, jonka aviomies nimeltä Frimodig oli kuninkaallisen laivaston suomalaisessa eskadroonassa.
Viaporissa oli elänyt myös taloudenhoitaja Anna Catharina Holm, joka kuoli siellä 7.5.1806. Hänen 27.10.1802 tekemästään testamentista ilmoitettiin sanomalehdessä
Inrikes tidningar 22.7.1806. Kuten ylläolevissakin, perinnönsaajana oli taas aatelisneiti. Tällä kertaa vapaaherratar Eva Ottiliana Amalia Pechlin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti